Aku Ankka 39/2011 Mummo Ankka: Leppoisa homma
Hienoa, että Vicarin tarinoita on jälleen alkanut ilmaantumaan Aku Ankkaan. Tässä tarinassa Mummo Ankka käskee ”vernissaamaan” keittiön lattian. Hansu toki haluaisi viettää päiviään mieluummin rentoutuen, ja keksiikin oivan tavan hieman levätä ennen seuraavaa urakkaa.
Aku Ankka: Hirmuliskohaaveri
Terje Nordberg ja Arild Midthun pistävät jälleen parastaan. Tarina alkaa siitä, kun Ankkalinnan dinosaurusmuseoon talsivat ankanpojat keskustelevat Akun saamasta rangaistuksesta - tuhannen tunnin yhdyskuntapalvelusta. Pojat aloittavat muistelun, joka kertoo lukijoillekin syyn tuomioon. Vain viikkoa aikaisemmin olivat Aku ja ankanpojat nimittäin päättäneet tehdä visiitin samaiseen museoon. Matkamuistomyymälästä he löysivät varsin edulliseen hintaan palan aitoa dinosaurusta, pienen palan luuta siis. Innosta pinkeinä ankanpojat ryhtyivät tutkimaan tarkemmin luun dna-rakennetta ja tuumivat mahdollisuuksia luoda täydellinen kopio sauruksesta. Aku ei tietenkään moiseen ylioptimistisuuteen uskonut. Yöunia häirinnyt hirmulisko kuitenkin saa Akunkin muuttamaan mieltään…
Hessu: Kotikulmilla
Harvinaista herkkua nyky-Ankassa. Mikki ja Hessu ovat päähenkilöinä ja piirtäjänäkin on varmasti mielipiteitä jakava Noel Van Horn. Tämänkaltaista yhdistelmää ei ihan viime aikoina ollakaan nähty. Mutta palataanpa tarinaan. Noel on aina osannut tehdä hyvin erikoisia tarinoita, joita erikoinen piirrostyyli monesti mallikkaasti tukee. Niin tässäkin. Naapurit ovat kyllästyneet Hessun sotkuiseen pihaan ja päättävät pystyttää aitoja sun muita omia pihoja tältä kaaokselta suojaamaan. Mikki kuitenkin ehdottaa, että Hessu siivoaisi itse sotkunsa. Seuraavana päivänä Hessun talo on kuitenkin peittynyt sankan sumuverhon huomaan, eikä naapuritkaan jää tästä tapahtuneesta paitsi.
Roope-setä: Tuttu euro
Rahankerääjiä kaltoin kohteleva Roope saa Akun näkemään punaista Sander Gulienin kuvittamassa ja Frank Jonkerin ideoimassa tarinassa. Aku väittää, ettei Roope edes huomaisi yhden kolikon puuttumista, joten hän voisi hyvin lahjoittaa yhden killingin Sudenpentujen hyväksi. Roope kuitenkin kiven kovaa väittää, että jokainen kolikko on hänelle tärkeä, ja että hän muistaa hyvin jokaisen kolikon tarinan. Tätä Akun on vaikea sulattaa, joten on aika pienen vedon…
Aku Ankka: Mohenjo-Daron arvoitus (osa 2)
Viime numeron jatkosarja huipentuu tähän osaan. Calisota Smithiksi luultu Aku joutuu etsimään todistuskappaleet kriketin alkuperästä englantilaisille krikettikriminaaleille. Akun onneksi oikea Calisota Smith tulee kuitenkin hätiin ja Aku pääsee vapaaksi. Calisota Smith kuitenkin vahvistaa, että ainoa löytö, joka on toistaiseksi tehty, onkin ruukkuun rustattu raapuste. Ja tämä ruukku onkin ollut kokoajan Akulla. Askel askeleelta kriketin alkuperä alkaa selventymään...
Aku Ankka ja kumppanit: Suuta soukemmalle
Strippitarinassa Aku päättää olla herrasmies, eikä halua kertoa Iinekselle mielipidettään hänen leipomuksistaan.
Yleisarvio:
Kaksi Arild Midthunin, yksi Noel Van Hornin ja vieläpä yksi Vicarinkin kuvittama tarina. Ei ollenkaan huono saldo yhteen lehteen. Johtosarjana nähty hirmulisko-hupailu ei ole parasta Midthunia, mutta yllättävän hyvä kokonaisuus kuitenkin. Yllättävän hyvä siis tarinan lähtökohtaan, ei Midthunin taitoihin, nähden. Jatkotarina oli hieman pettymys, sillä tarinan alkuosa antoi odottaa parempaa lopetusta. Piirrosjälki kuitenkin on erinomaista, joten sitä ainakin kelpaa ihastella.
Noel Van Horn ei kuitenkaan pettänyt. Erikoinen tarina ja erikoinen piirrostyyli ei varmasti kaikkia miellytä, mutta mielestäni nykyiseen Aku Ankkaan kaivataan myös hieman erilaisuutta - tarinat tuppaavat nykyisin nimittäin toistamaan toinen toisiaan. Noel - ja myös hänen isäukkonsa William Van Horn - on kyllä enemmän kuin tervetullut Aku Ankan- sivuille useamminkin! Ja ensi viikollahan muuten nähdäänkin yksi Williamin tarina, joten hieno lehti varmasti tulossa!
Tekstit
