"No Service" & "Croissant de Triomphe" - uudet Mikki-lyhärit

Croissant de Triomphe

Disney aloitti Mikki-lyhäreiden uudelleen animoinnin, ja tähän mennessä näitä seikkailuja onkin julkaistu jo kaksin kappalein. Eikä toki pidä myöskään unohtaa keväällä julkaistua animaatiota Get a Horse (jonka animoinnista vastaa mestarianimaattori Eric Goldberg), jossa Mikkiä esittää itse Walt Disney - kuten alkuperäisissäkin pätkissä!

No Service

Mikäli haluat tustuta näihin hieman erikoisempiin, retrohenkisiin animaatioihin, klikkaa alla olevia linkkejä.

Croissant de Triomphe (2013)

No Service (2013)

Arvostelu: Aku Ankan taskukirja 402

Ville T. kertoo tuntemuksistaan tuoreimman taskarin tiimoilta:

Aku Ankan taskukirja 402 – Fantom Ankan salaisuus

Tuoreimmassa taskarissa nähdään jotain ennennäkemätöntä, kun alkuperäinen Taikaviitta komistaa ensikertaa taskarin kantta ja seikkailee omassa johtosarjassaan. Tarinasarjan avausjakso ei niinkään esittele uusia tuttavuuksia, sillä suuri osa hahmoista tavattiin jo joulukuun taskarin tarinassa Fantom Ankka iskee jälleen, josta sarja on mitä todennäköisimmin saanut innoituksensa. Tarinasarja vaikuttaa mielenkiintoiselta ja tuo kaivattua lisää Taikaviitan historiaan, mutta avausosaan olisi voinut sisällyttää hieman pohjustusta siitä, keitä hahmot todella ovat ja kuinka he ryhtyivät viettämään kaksoiselämää. Kenties tämä selviää tulevissa osissa.

Fantom Ankka iskee jälleen-tarinaan verrattaessa henkilöhahmojen käännöksissä on suuria eroja. Pellen esi-isä Kopernikus Peloton, tarinan päähenkilö Lordi Worous ja tätä jahtaava komisario Tappi tunnetaan nyt nimillä Abel Pellôthon, Kreivi Höytyvistö ja komisario Luikko. Hyvä niin, sillä ensimmäiset nimet kalskahtivatkin hieman hätäisesti keksityiltä, mitä nyt Abelin olisi voinut jättää Kopernikukseksi, jolloin yhteys edelliseen tarinaan olisi selkeäpi. Tarinasarjan luoja on muutenkin Taikaviitan historioitsijana kunnostautuneen Marco Gervasion käsialaa.

Fantom Ankka-pläjäyksen lisäksi huomioitavinta antia taskarin sivuilla ovat kaksi mestari Giorgio Pezzinin kynäilemää tarinaa. Giorgio Cavazzanon piirtämä Touho-klassikko Kunnian taakka palauttaa mieleen Cavazzanon mestarillisen 1970-luvun piirrosjäljen, jota ei voi kun ihailla kaikessa notkeudessaan ja lennokkuudessaan.
       
Toinen Pezzinin tarina onkin vielä enemmän odotuksia heräävä. Tarinanikkari on viettänyt hiljaiseloa Ankka-sarjojen osalta useita vuosia ja on kiinnostavaa nähdä vieläkö mielen terä on tallella. Kiinnostavassa tarinassa Kadonnut muisti Aku saa vieraakseen kauan sitten kadonneen professori Anksteinin. Ankstein ei ole vanhentunut päivääkään katoamisestaan ja nyt Ankan perheellä on täysi työ sivistää aikaansa hieman jäljessä olevaa professoria. Tarinan loppuratkaisu hämmentää sillä se jää valitettavasti  hieman keskeneräisen tuntuiseksi. Silti odotus mestarikäsikirjoittajan uusia tarinoita kohtaan on suuri.

Taskari sisältää poikkeuksellisesti kaksi pitkää Mikki-tarinaa joista Fausto Vitalianon ja Silvia Zichen koominen Mikki Hiiri Ei-ei-saarella jättää hauskoissa juonenkäänteissään ja hersyvän liioitelluissa vitseissään varjoonsa Sisto Nigron ja Salvatore Deianan Tanssin tahtiin-kertomuksen.

Kirjasta löytyy myös Enrico Faccinin sekä kirjoitttama, että piirtämä lomakohellus joka tuo mieleen viimeisimmän teemataskarin johtosarjan sekä jälleen uusi osa sarjaa Hansusta NAMin agenttina.

Mitään päätähuimaavan hienoa kesäkuun taskari ei tarjoa. Vaikka pokkarista puuttuukin se suurin vetonaula, täyttää se hyvin paikkansa vaikkapa kesälomien ajanvietteenä.

Kirjan tarinat:
1.   Fantom Ankka – herrasmiesvaras vailla vertaa – Marco Gervasio
2.   Mikki Hiiri Ei-ei-saarella – Fausto Vitaliano/Silvia Zishe
3.   Haukku ja Herkkusuut – Riccardo Secchi/Alessandro Perina
4.   Kadonnut muisti – Giorgio Pezzin/Lucio Leoni
5.   Kappas, keksintö! – Alessandro Mainardi/Alessio Coppola
6.   Kallis halpamatka – Enrico Faccini
7.   Tanssin tahtiin – Sisto Nigro/Salvatore Deiana
8.   Putiikkien puolesta – Maria Muzzolini/Paolo De Lorenzi
9.   Kunnian taakka – Giorgio Pezzin/Giorgio Cavazzano

Asiaa hakusanoista osa 3

On se aina jännittävä huomata, millaisia hakusanoja käyttämällä te lukijat Ankkalinnakkeeseen saavutte. Monesti on valitettavasti kuitenkin käynyt niin, että lukija on joutunut pettymään sivuston tarjontaan - Ankkalinnake kun ei varsinaisesti ole tarjonnut vastausta hakuun. Jo kahdesti olen kuitenkin pyrkinyt tarjoamaan ratkaisuja lukijoiden hakuihin ja mieltä painaviin kysymyksiin. Ensimmäisellä kerralla selvisi muun muassa Carl Barksin litografien määrä ja toisella kerralla selviteltiin hiukan, miten opiskella animaattoriksi. Tällä kertaa kansa on vaeltanut Ankkalinnakkeeseen seuraavia polkuja käyttäen..:

Katja Kontturi - Katja Kontturi on vannoutunut Don Rosa- fani, mikäli tällaista termiä voi käyttää naisesta, joka viimeistelee väitöskirjaa Rosan Ankka-tarinoista. Katjan omaan blogiin, Akateemisen ja populaarin välimaastossa, kannattaa ehdottomasti myös tutustua!

Roope-setä ei tullut - On varsin ikävä vitsaus, kun tilattu lehti jää saamatta. Mikäli näin pääsee käymään, kannattaa olla välittömästi yhteydessä Sanoma Magazinesiin esimerkisi tämän palautelomakkeen välityksellä.

Kuvassa ensimmäinen ja viimeisin Aku- lehti

Aku Ankan kannet - Akuja on ilmestynyt valtava määrä - säännöllisesti jo vuodesta 1951 lähtien! Vaatii melkoista muistia, jos yrittää upottaa mieleensä kaikki nämä vuosien aikana nähdyt kansikuvat. Mikäli kuitenkin kiinnostaa tutustua, miten lehden ulkoasu on vuosien aikana kehittynyt, kannattaa tutustua Inducks- sivustoon. Sieltä voit katsastaa liki jokaisen Aku Ankka- lehden kannen kuvituksen. Kuinka monta muistat nähneesi?

Lähde: Sammonlaari.net

Aku Ankka ääni - Aku Ankan alkuperäinen ääninäyttelijä Clarence Nash (1904-1985) toimi Akun virallisena äänenä vuodesta 1934 aina kuolemaansa asti. Tämän jälkeen tahtipuikkoa on saanut heiluttaa Tony Anselmo (1960-), joka on muuten varsinainen monilahjakkuus - hän toimii nimittäin myös Disneyllä animaattorina. Suomessa Akua on päässyt esittämään ainakin Jukka Rasila (Akun tehdas, Mikki Hiiren kerhotalo, Ankronikka, Nokkapokka), Kari Franck (Ankronikka) ja Jukka Puotila (Mikki Hiiren jouluaatto). Tämän lisäksi ainakin Risto "Jallu" Bäckman - Reino Bäckmanin pikkuveli - tulkitsi Akua Aku Ankan seikkailu- nimisessä satulevyssä vuonna 1970.

Hauis Harteikko

Hauis Harteikko - Hauis Harteikko (Deltoid Biceppa) on Carl Barksin luomus, joka on esiintynyt ainoastaan yhdessä tarinassa - Voimamies (Biceps Blues) vuodelta 1946. Tarina on julkaistu Suomessa Aku Ankassa 2/1978, Aku Ankan juhlasarjat 9- kirjassa sekä Carl Barksin kootuissa, opuksessa numero 3. H. Harteikko oli myös ehdolla Ankkalinnan pormestarinvaaleissa vuonna 2012 äänestysnumerolla 5. Ankkalinnan vahvin ja vähäpuheisin mies taisteli liikkuvaisemman kaupungin puolesta ja oli sitä mieltä, etä poliittisen päätöksenteon voisi jättää tyystin pormestarin käsiin ja harteille. Ankkalinna ei selvästi ollut vielä valmis päästämään Harteikkoa johtotehtäviin, sillä hän keräsi kaikkiaan ainoastaan 6,2% äänistä jääden toiseksi viimeiseksi ennen Sissi Simasuuta.

Alan Menkenin Disney-sävellykset - Alan Menken on toiminut Disneyn luottosäveltäjänä jo vuosien ajan. Kukapa ei rakastaisi hänen sävellyksiään, sillä hänen kätösistään ovat lähtöisin muun muassa kappaleet Se on kuin yö (A Whole New World), Tyttö sekä hän (Beauty and the Beast) sekä Tuulen värit (Colour of the Wind). Alla pieni historiikki miehen upeasta urasta:

Disney-elokuvat, joissa Menken on ollut mukana:

• Pieni merenneito (1989, kaksi Oscaria)
• Kaunotar ja hirviö (1991, kaksi Oscaria)
• Newsies (1992)
• Aladdin (1992, kaksi Oscaria)
• Life with Mikey (1993 Touchstone Pictures)
• Pocahontas (1995, kaksi Oscaria) 
• Notre Damen kellonsoittaja (1996, Oscar ehdokas)
• Herkules (1997, Oscar ehdokas)
• Lehmäjengi (2004)
• The Shaggy Dog (2006)
• Lumottu (2007, Oscar ehdokas)
• Kaksin karkuteillä (2010, Oscar ehdokas, voitti Grammyn)

Alan Menken on siis voittanut 8 henkilökohtaista Oscaria (enemmän kuin yksikään toinen elossa oleva henkilö) ja ollut ehdollakin kunnioitettavat 19 kertaa. Vuoden 2008 Oscar-gaalassa peräti kolme hänen kappalettaan taisteli parhaan kappaleen Oscarista, mutta voiton vei lopulta Once-elokuvan kappale "Falling Slowly".

Tämän lisäksi hän on ollut ehdolla 16 kertaa Golden Globen voittajaksi ja poistunut peräti 7 kertaa kultainen maapallo kädessään. Grammy- voittoja on huimat 11 (ehdokkuuksia 16) ja Tony Awardsin pystin Menken on päässyt noistamaan kerran (ehdolla neljä kertaa). Vuonna 2001 hänelle myönnettiin Disney Legends- arvonimi. Kyseenalaisin palkinto Menkenin uralla lienee Golden Raspberry Awardsista (tunneta myös nimellä Razzie) voitettu pytty huonoimmasta laulusta.

Kruuna vai klaava?

Mitä höpsismi on? - Höpsismi (flipism) on Carl Barksin keksimä aatesuuntaus. Tämä ismi tuotiin päivänvaloon ensi kerran tarinassa Kruuna vai klaava (Flip Decision, 1952), joka on julkaistu Suomessakin varsin tiuhaan. Tarinan voit löytää muun muassa Aku Ankan numeroista 6/1954, 7/1973 ja 24/2009 sekä Rotsi on mut byysat puuttuu- nimisestä, stadin slangiksi käännetystä, opuksesta. Mikäli haluat tutustua höpsismiin hieman paremmin, kannataa tutustua ehdottomasti Professori Hupelon teokseen Höpsismi eli miten voi elää onnellisena ja tehdä oikeita ratkaisuja.

Arpin Lusène - todellinen mez-tahri-vahraz!

Don Rosa- guru Katja Kontturi kertoo blogissaan seuraavaa:

Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettävässä Finnconissa  sunnuntaina 7.7.2013 Valssaamon tiloissa klo 10-11 allekirjoittanut puhuu aiheesta

Arpin Lusène - todellinen mez-tahri-vahraz!  

Don Rosan Musta ritari on ranskalainen herrasmiesvaras  ja aivan erilainen vastavoima. Miten hän eroaa muista klassisista Disney-roistoista, jotka havittelevat Roope Ankan omaisuutta? Ja miten yleisliuotin Kertalaakilla™ päällystetty haarniska luo fantastisia (ja koomisia) tapahtumia sarjakuvatarinaan? 

Finnconin nettisivut: http://2013.finncon.org/ ja ohjelma.

Tapahtuma on ilmainen!

 Siellä siis nähdään!

Frozen - Huurteinen seikkailu

Disneyn uusin elokuva, Frozen - Huurteinen seikkailu, saa Suomessa ensi-iltansa joulukuussa 2013, mutta nyt on hyvä aika tutustua elokuvaan hieman tarkemmin. Ensimmäinen traileri on nimittäin julkaistu, ja sen voit tarkastaa alta.

Mitäpä mieltä olette, lunastaako tuleva tekele paikkansa Disney-klassikkojen joukosta. Animaatio näyttää jäljellisesti ainakin hienolta,joten jännityksellä saa odottaa tulevaa joulukuuta!

Johan pomppasi - kaikki Aku Ankat netistä!

Totta se on, kohta voit lukea kaikkia Suomessa julkaistuja Aku Ankka- lehtiä missä ja milloin tahansa. Alla Aku Ankan tiedote aiheesta:

Maailman uljain Aku Ankan digitaalinen palvelu Aku Ankka Lataamo lanseerataan Suomessa elokuussa.

Elokuussa avataan maailman ensimmäinen digitaalinen Aku Ankka -palvelu, Aku Ankka Lataamo. Selaimella ja iPad-sovelluksessa toimivasta palvelusta löytyy reilut 100 000 sivua Aku Ankka -sarjakuvia koko 60-vuotisen historian ajalta. Aku Ankka Lataamon kattavilla hakuominaisuuksilla tarinoita voi selata tehokkaasti ja mikä tärkeintä, lukukokemus on maanmainio!

Suomalainen Aku Ankka -lehti vie tarinansa sähköiseen maailmaan. Elokuussa avattava Aku Ankka Lataamo täydentää keskiviikkoisin ilmestyvän Aku Ankka -viikkolehden lukukokemusta, sillä sen tarinoiden viitoittamin teemoin lukemista voi jatkaa verkossa. Lisäksi monipuolisten hakuominaisuuksien ansiosta Aku Ankka Lataamosta löytää helposti lisää luettavaa koko Akkarin historian ajalta, vuodesta 1951 alkaen.
"Suomi on maailman johtava Ankkamaa, ja olemme ylpeitä voidessamme tarjota sadoille tuhansille faneillemme uutuuden, jollaista ei ole nähty missään muualla maailmassa. Luomme aivan uudenlaisia sisältöpalveluja, joista suomalaiset voivat nauttia ajasta ja paikasta riippumatta. Digitaaliset palvelut tuovat mediabrändimme entistä tiiviimmin osaksi asiakkaidemme arkea ja kasvattavat niiden kokonaistavoittavuutta", kertoo Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Anu Nissinen.
Käyttäjä voi selata Akkarin tarinoita hahmojen, aikakausien ja piirtäjien mukaan. Akkarit voi lukea myös kokonaisina lehtinä ilmestymisvuosi kerrallaan tai lukija voi uppoutua eri teemoihin ja keskittyä vaikkapa Aku Ankan lomatarinoihin tai kaukomaaseikkailuihin. Aku Ankka Lataamon hakukone ulottuu kaikkien tarinoiden jokaiseen puhekuplaan sekä taustatietoihin.
”Aku Ankka Lataamo palvelee kaikkia Aku Ankan lukijoita iästä, lukumieltymyksistä tai kiinnostuksen kohteista riippumatta. Nyt lukukokemus on myös sosiaalisempi. Käyttäjät voivat arvioida tarinoita ja koota niitä omiksi suosikkilistoikseen sekä jakaa suosikkitarinoitaan muiden Ankkojen ystävien kesken. Pohjimmiltaan kysymys on kuitenkin maailman parhaiden sarjakuvien lukemisesta!” kertoo Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä.

Palvelu digiajan sarjakuvakansalle

Yippee 2013 (TNS Gallup, 02/2013) -tutkimuksen mukaan lähes kolme neljästä lapsesta ja nuoresta lukee sarjakuvalehtiä vähintään kuukausittain. Suosituin sarjakuva on edelleen Aku Ankka, jota lukee lähes puolet 3-16-vuotiaiden ikäryhmästä. Sarjakuvien suosio jatkuu myös aikuisiällä, niitä luetaan muun muassa sanomalehdistä lähes päivittäin.
Älypuhelimien ja tablet-laitteiden käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti lasten ja nuorten keskuudessa muutamassa vuodessa. Kouluikäisistä lapsista yli puolella on oma älypuhelin ja tablet-laitekin jo 10 prosentilla (Yippee, TNS Gallup 2013).
"Aku Ankka Lataamolla haluamme vastata näihin sarjakuvakansan yhtäältä pysyviin ja toisaalta muuttuviin tarpeisiin. Palvelu tuo uudemmat seikkailut ja nostalgiset nuoruuden Akkarit kaikkien saataville. Tuhannet sarjakuvatarinat kulkevat helposti mukana,” kertoo Hyyppä.

Aku Ankka Lataamo pähkinänkuoressa

• Palvelu on myös selainpohjainen, käyttö onnistuu tietokoneella tai iOS-pohjaiselle tabletille ladattavana sovelluksena.
• Käyttö ei aina edellytä verkkoyhteyttä, sillä Lataamo-sovelluksessa voi ladata 20 tarinaa offline-tilassa luettavaksi.
• Lehden tilaajat saavat Aku Ankka Lataamon käyttöönsä hintaan 4,90 €/kk. Muille tilaajille Ankka Lataamon hinta on 9,90 €/kk. Tilausjakso on lanseerausvaiheessa 3-5 kuukautta.

Ankkalinnan pamauksen tuorein numero ulkona!

Varma kesän merkki on postiluukusta tipahtava Ankkalinnan pamaus. 15- vuotta täyttävän lehden tuorein numero sisältää tällä kertaa asiatietoa Seura-lehden Ankka Lampisesta sekä Angoulêmen- sarjakuvafestivaalien yhteydessä pidetystä Aku ja Mikki- näyttelystä.

Mutta valitettavasti juhlanumeroa varjostaa hieman ikävämpikin tapaus: tilaajia on aivan liian vähän! Lehden päätoimittaja Timo Ronkainen kirjoittikin seuraavaa Kvaakissa:

"Tilaajia on edelleen ihan liian vähän (=vähemmän kuin ennen). Tämä voi hyvinkin olla Pamauksen viimeinen vuosikerta! Estä se toiminnallasi ja tee tilaus tänään! ks: www.perunamaa.net/ankistit"

Arvostelu: Roope-setä 406

Nimimerkki Henendo johdattelee meidät jälleen tuoreimman Roope-sedän saloihin:

Kesäkuun Roope-setä tuo markkinoille kesäkuun seitsemäntenä vietetyn Roopen nimipäivän kunniaksi vahvaa valuuttaa 132-sivuisen numeron muodossa. Vitale Mangiatordi aloittaa lehden luvatun vahvaan tapaan taidokkaalla kansikuvallaan. Vaikka varsin yksityiskohtaisesti kuvatut ankkamaiset setelit ja kolikot eivät mikään uusi juttu kansitaiteessa olekaan, jaksavat ne aina kerätä puoleensa enemmänkin kuin pelkän vilkaisun. Toisen sivun tavanomainen Donald Soffrittin Pikku-Aku-strippi taas jää pelkän vilkaisun varaan.

Rodolfo Cimino lataa tyylilleen uskollisena kummallisuuksia kehiin Alessio Coppolan piirtämässä johtosarjassa Kepulikemistit, joka on jaettu kahteen näytökseen. Väliin on tungettu vain Päivän pamaus sekä dekkaripähkinä, jonka yllättävä, tavanomaisesta poikkeava linja vaatii maininnan. Kepulikemistit sen sijaan jää melko tylsäksi läpijuoksuksi, jota Ciminon tarjoilemat erikoisuudet eivät pelasta. Coppolakaan ei ole piirroksistaan erityisen piristävää annosta saanut valmistettua. Sarjan kohdalla täytyy kiittää toimitusta siitä, ettei sen toista näytöstä ole sijoitettu esimerkiksi lehden loppuun. Aku Ankan taskukirjan kohdallahan on viime aikoina siirrytty käytäntöön ripotella pitkät sarjat osissa ympäri julkaisua. Siinä vaiheessa on vain unohdettu, että yksi erityisesti vanhojen Taskareiden tärkeistä mausteista oli suorassa pötkössä luettavat kutkuttavan jännittävät pitkät sarjat.

Rodolfo Cimino vastaa myös lehden toisen sarjan käsikirjoituksesta. Giampaolo Soldatin kuvittama Jättiläissimpukan aarre kuuluu Roopen salaiset päiväkirjat -sarjaan, jonka ensimmäinen osa nähtiin maaliskuun numerossa. Silloin lyttäsin sen mielikuvituksettomaksi ja tylsäksi. Valitettavasti tämä tarina ei paljon petraa edeltäjästään. Ciminon pienissä määrissä leipomat outoudet eivät riitä kohottamaan juonitaikinaa. Soldatin piirrokset tarjoavat paikoittain lupaavia välkähdyksiä, mutta varsinaista läpimurtoa ei synny. Flopiksi jäi näin ollen tämäkin.

Sergio Badinon ja Tiberio Colantuonin Syntynyt estradille marssittaa pääosaan yleensä sivummalle jäävän persoonan, Juuson. Badino on onnistunut kasaamaan juonenpäistään varsin mukavan kerän, mutta lopun myötä tulee vaikutelma siitä, että enemmänkin olisi ollut revittävissä. Colantuonin kuvitustyyli on sopiva tarinan ilmapiiriin. Juuson esittämät draamamonologit Viljami Säkinperän teoksista tarinan alussa ja lopussa ovat niin ihailtavia, että niiden luomiseen osallistuneet kirjoittajat, kääntäjät ja toimittajat ansaitsevat hatunnoston.

Klassikoksi vuodelta 1966 nimetty Legendaarinen lento on Osvaldo Pavesen ja Massimo De Vitan käsialaa oleva sarja. Klassikoksi nimeäminen ei tämän lehden mittapuulla ole liioiteltua. Sarja osoittaa heti lähdössä olevansa ylivoimaisesti numeron parasta antia ja jättävänsä muut tarinat nurkkaan häpeämään. Nelirivinen tapaus osoittaa, ettei toimitus ole unhoittanut niiden julkaisemisen mahdollisuutta, vaikka ne pelottavasti ovatkin vähemmälle lähiaikoina jääneet. De Vita ei toki ole vielä parhaimmassa terässään, mutta vaikea piirroksia on moittia. Ilahduttava seikka on, että kuvitus on todella barksmaista. Välillä ruudut ovat kuin suoraan legendan kynästä.

Jäljelle jääneitä sivuja kuorruttavat yksisivuiset In English -pätkä, Alberto Savinin ja Andrea Maccarinin Sisäänheittäjä sekä Carlo Panaron ja Stefano Zanchin Kumijalkansa kullakin, jotka eivät syvempää analyysiä kaipaa. Kuten toimituksin mainitsee, nimipäiväsankari Roope Ankka on mukana lehden jokaisessa tarinassa, jopa dekkaripähkinässä. Pikku-Aku-strippi on ainoa poikkeus, joka vahvistaa säännön. Onneksi painettavaksi on kuitenkin valikoitunut laaja kirjo sarjoja erilaisista aihepiireistä ja viimeistään Pavese ja De Vita räjäyttävät pankin. Hieman toisenlaiseksikin olisi kesän 132-sivuisen pläjäyksen voinut muotoilla, esimerkiksi runsaampaa hahmogalleriaa käyttäen.