Hollannin Aku Ankka iPad-versiona

Hollannin Donald Duck-lehti on nykyisin mahdollista lukea myös iPad-versiona. Hintaa lehdelle tulee 2,30 euroa tai 2,99 dollaria. Lisätietoja sitä hamuaville löytyy DCW-sivustolta.


Koskakohan Suomenkin Aku Ankkaa voi lukea digitaalisena versiona? Siihen suuntaan ollaan epäilemättä kuitenkin menossa...

Mitä vuosi 2012 tuokaan tullessaan - entä loppuvuosi 2011?

Pian on Aku Ankka- lehden juhlavuosi 2011 ohi, joten on hyvä aika tutkastella hieman tulevankin vuoden tarjontaa. Aku Ankka- lehden sekä Roope-sedän ensi vuosi onkin käyty jo läpi aiemmin (ohjelman voit tarkastaa täältä!), mutta muutamia mielenkiintoisia tietoja on kuitenkin onnistuttu onkimaan vielä näidenkin lisäksi.

Aku Ankka Ekstrassa nähdään ensi vuonnakin neljää erilaista teemaa, jotka ovat tällä kertaa:

• Harvinaisia vieraita
• Hessu
• Kolmiodraama
• Lukijoiden äänestämä teema

Myös Taskukirja saa jälleen uudeen sisarjulkaisun, tällä kertaa ilmeisesti kovakantisen. Ensi vuonna alkaa nimittäin 29€ hinnalla koristeltu sarja "Aku Ankan Taskukirja esittää".

Salaisuuden verhoa on tietenkin myös hyvä hieman raottaa tämän vuoden osalta. Aku Ankka- lehden juhlanumerossa nähdään nimittäin pikkulintujen mukaan kauan kaivattu Don Rosa-tarina, jota ei ennen Suomessa ollakaan nähty. Kyseessähän on tietenkin Don Rosa käsikirjoittama Ankronikka-tarina, joka on tehty aikana ennen Rosan huippusuosiota.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että Noel Van Horn, Williamin poika, on nyttemmin siirtynyt myös Ankka-tarinoihin. Aiemminhan hän työsti Mikkiä tehden samalla selvän eron isäänsä, joka tunnetaan Ankka-taiturina. Noelin uusia Ankka-tarinoita lukeneet ovat kilvan ylistäneet häntä, joten lähivuosina Aku Ankassakin nähdään varmasti mielenkiintoisia sarjakuvia.

Uutta Barksia jälleen - ensi viikolla muissa Pohjoismaissa, ehkä myös Suomessa

Ensi viikolla julkaistaan ihka uusi Carl Barks-tarina ainakin muissa Pohjoismaissa, Suomessakin mahdollisesti hieman jäljessä. Tarinan on käsikirjoittanut John Lustig Barksin omien muistiinpanojen pohjalta. Lustig oli tämän tarinaidean ostanut aikoinaan Barksin kuolinpesästä ja viimeisteli sen nyt nähtävään muotoon. Tarinan kuvituksesta vastaa itseoikeutetusti Daan Jippes. Yllä oleva kuva sekä uutinen on bongattu mainiolta Sekvenskonst-blogista.

Arvostelu: Aku Ankan Taskukirja 382

VilleT. jälleen vauhdissa. Olkaapa hyvät!

Aku Ankan taskukirja 382 - Näköalapaikka

Lokakuun pimeille illoille - ja miksei päivillekin – voi varata aikaa tuoreimman taskarin parissa. Komea synkkätunnelmainen kansi ainakin on mitä sopivin näin pimeään vuodenaikaan. Tietokanta Inducks kuitenkin paljastaa, että kansikuva on alkujaan kaavailtu käytettävän tarinan ”Taikaviitta ja ajankumous” kanssa. Suomessa, kuten miltei kaikissa muissakin taskarimaissa, tämä tarina nähtiin huhtikuun kirjassa tänä keväänä, edellä mainitun kannen kera, mutta syystä tai toisesta suomalaiseen julkaisuun oli tilattu oma kansi. Hienoa, että kuva kuitenkin saatiin julkaistuksi myös meillä, mutta tietämätön lukija varmasti odottaa näkevänsä vähintään yhtä huikean Taikaviitta-tarinan pokkarin sivuilla. Näkeeköhän sitten, se onkin tyystin toinen asia.

Onnea matkassa

Taskari aukeaa Byron Ericksonin kirjoittamalla Roope-tarinalla jossa multimiljardöörin matkaseurana nähdään poikkeuksellisesti Akun sijasta Hannu Hanhi. Päähenkilöiden vastustajana nähdään taskarissa hieman harvinaisempi hahmo, nimittäin Kulta-Into Pii. Tarina ei ole erityisen pitkä joten siitä löytyy ehkä hieman nopeatempoista toimintaa, mutta toisaalta lukijalle ei ainakaan tule sellaista tunnetta, että tarina jurnaisi liiaksi paikallaan. Johtosarjaksi, eikä sen juoni vaikuttele mutkikkuudellaan, mutta silti sarjaa lukiessa. En tiedä onko kirjoittaja tehnyt tietoisen valinnan, mutta kaikki sarjassa esiintyvät hahmot ovat Carl Barksin luomia. Joka tapauksessa, Flemming Andersen piirtää näitä henkilöitä parhaalla mahdollisellaan, lennokkaalla tavalla.

Mäihämolekyylit
Mikkimestari Casty päästää hiiren ja Hopon jälleen vauhtiin tarinassa jossa Mikki ja Hessu joutuvat tekemisiin epäonnea aiheuttavien mokahiukkasien kanssa. Sankarit lähtevät professori Kärsäsen kanssa sulkemaan venttiiliä, josta näitä epäonnen hiukkasia virtaa maailmaan. Mutta kaveruksia auttava professori paljastuu kaikkea muuta kuin avuliaaksi. Tämä tarina on jälleen näyte siitä kuinka yksinkertaisesta ideasta voi rakentaa mestarillisen tarinan josta ei puutu, jännitystä ja hauskuutta, muttei myöskään yllätyksellisiä käänteitä ja oivaltavia vitsejä. Enrico Faccini on kuvittanut tarinan mahtavan eläväisesti.

Harhoja kankaalla

Tuplanolla lähetetään mitä yksinkertaisimmalle tehtävälleen hakemaan maalaukseen piilotettu mikrokameran Roomasta, jotta Toimisto voisi tunnistaa Järjestön uuden kätyrin. Kuten arvata saattaa, yksinkertainen reissu muuttuu sekavaksi mysteeriksi, jonka takia tavoitteeseen pääseminen viivästyy. Käsikirjoittaja Marco Bosco - joka oli mukana ihka ensimmäisen Tuplanolla-tarinan kirjoittamisessa – onnistuu juonen kehittelyssä paremmin kuin muutama edellinen osa.  Tällä kertaa tarinasarjan juoni kulkee jälleen eteenpäin mikä lisää mielenkiintoa tulevien osien odottamiseen.

Noidan paras ystävä

Korri Korppi pääsi elokuun taskarissa ensikertaa parrasvaloihin ja hahmon voittokulku sivuroolista päähenkilöksi jatkuu jälleen. Tämän kertaisessa tarinassa on dekkariaineksia, mutta mielestäni Korri on laitettu pääosaan liian väkinäisesti. Monta samankaltaista juttua on julkaistu ihan Milla Magian otsikolla. Inducksin mukaan ainakin Puolassa näin on jopa tehty. Mutta suomessa on varmasti haluttu vain olla uskollinen alkuperäiselle käännökselle mikä toki on plussaa. Kenties aiemmin alkujaan Korri-tarinoiksi otsikoidut sarjat on käännetty meillä Milla Magiaksi, että tällä saralla ollaan menossa positiiviseen suuntaan.

Pellen Arvaamaton Mölytoosa

Taskarin kiinnostavimmalta vaikuttava sarja on PAM-saagan 15:sta osa joka on oikeasti 14. Inducks tietokannasta selviää, että kuten Tuplanolla-saagassa, myös tässä tarinasarjassa ei olla oltu uskollisia tarinoiden järjestykselle. Tosin tässä tapauksessa se ei juuri haittaa, sillä jatkuvuus PAM-tarinoista hävisi joo muutamien ensimmäisten osien jälkeen. Tässä tarinassa Aku ja Touho joutuvat tiukkaan tilanteeseen kun heidän on työskenneltävä PAMille salassa omien sukulaisten ja ystävien keskellä herättämättä huomiota. Pelle Peloton on keksinyt aaveradion jonka voi virittää kuolleiden taajuudelle. Tämä mahdollistaa tuonpuoleisessa elelevien kanssa kommunikoinnin. Aaveet eivät vain ole erityisen mielissään siitä, että heitä on häiritty maanpäällisillä härveleillä. Oikein onnistunut ja piristävä jatko, jo hieman itseään toistavaan tarinasarjaan. Flemming Andersen on kuvittanut tämänkin osan kadehdittavan taitavasti, kuten kaikki aiemmatkin.

Theran salaisuus

Roberto Vian on päässyt piirtämään hienon Indiana Hopo-seikkailun jossa seikkailija-arkeologi metsästää kadonnutta sivilisaatiota mereen uponnutta Atlantista. Mukana häärii muutamassakin tarinassa Indylle seuraa pitänyt arkeologhi Saija Sanasieppo joka taitaa olla hieman ihastunut Indianaan. Tarinassa on paljon samankaltaisuuksia aikaisempienkin seikkailutarinoiden kanssa. Esimerkiksi Atlantista ainakin on etsitty jo lukemattomia kertoja myös muissa tarinoissa. Indianan tehtävää häiritsee omahyväinen televisio kasvo joka aikoo hyötyä arkeologikaksikon löydöistä. Tarinan loppuratkaisu on mukavan yllättävä, sillä Atlantiksen yhteys tarinaan paljastetaan vasta viimeisimmillä sivuilla.

Karmivat kuvaukset

Roopen levy-yhtiölle työskentelevä Milla Magian suosikkiyhtye Yngve Tö ja H.E.R. kuvaa uuden hittinsä musiikkivideota Roope Ankan rahasäiliöllä, pienellä pudjetilla. Videoon halutaan kauhuvaikutteita joten noidille on pätkällä kysyntää. Milla Magia aikoo osallistua videolle ja siepata samalla Roopen esikoiskolikon. tarina on hauska yritelmä, mutta valitettavasti samanlaisia on nähty monet ja taas monet kerrat ja varmaan tullaan näkemään jatkossakin. Juttu ei tarjonnut mitään yllättävää, eikä tarinan piirtäjäksi valitun Valerio Heldin jälkikään juuri innosta.

Pukudraama
Aku likaa Taikaviitan työasun ottaessaan varkaita kiinni. Aamulla Iines tulee hoputtamaan Akua siivoamisessa ja vie tämän pyykkikorin pesulaan ennen kuin Aku ehtii sanoa vastaan. Miksikö…? Aku on tietenkin unohtanut Taikaviitan tamineet koriin ja nyt hänen on varastettava kori Iinekseltä tämän huomaamatta. Tarina on toki hauska, mutta kansitarinaksi tästä lyhyestä 10-sivun hupailusta ei mielestäni sentään ole. Oikeastaan on hyvä, että sarjan kirjoittaja Gabriele Panini ei ole lähtenyt venyttämään juonta yhtään pidemmäksi. Ratkaisua voisi jopa pitää nerokkaana, sillä yleensähän tarinat tuppaavat jäämään liian lyhyeksi. Panini on selkeästi tajunnut, ettei tällaisella aiheella ole tarvis leikitellä kymmentä sivua enempää. Tai ainakin toivon niin, sillä todennäköisesti tekele kuitenkin paljastuisi tilaustyöksi…

Karhukopla ja Triplanolla-serkku

Taskarin selkeästi kehnoin tarina ei ole yllätys. Jotkut Karhukopla-tarinat ovat ihan kelpo luettavaa, jopa erinomaista, mutta valitettavasti tämä ei sitä ole. Juoni kulkee jo turhankin tutulla, tuntematon serkku tuppaa kuvioita sotkemaan ja huiputtaa lopuksi koko koplaa kaavalla. Pelkoa herättää sarjakuvan loppukohtaus joka jättää ilmoille mahdollisuuden serkkutulokkaan uusintavierailulle. Nino Russon kirjoittaman tarinan on piirtänyt Andrea Lucci.

Onneton onnenmyyrä
Vuoden kymmenennen taskukirjan päättää onneksi hyvä Hannu Hanhi-tarina. Sarjan kirjoittanut Riccardo Secchi ei yllätä uudella idealla, sillä hän laittaa Hannun haluavan eroon onnestaan. Hannu on nähty epäonnisena tai tavallisena kadun tallaajana ainakin tarinoissa ”Onni yhdellä” (AA 2/03) ja ”Kolmoistikliaisen merkki” (AA 2/98).  Vanhaa ideaa ei ole kuitenkaan kulutettu puhki ja Secchi saa tuotua tarinaa tuoreuden tuntua ja hauskoja tilanteita minkä takia tarina on mitä mainioin valinta taskarin päätteeksi. Hannun ihastuminen ja sen eteneminen on oikeastaan kiinnostavinta seurattavaa. Sarjakuvan kuvittamisesta vastaa Francesco D'Ippolito, joten ulkoasu on silmiä hivelevää katseltavaa.

Aku Ankan taskukirja jatkaa tyytyväisen hyvällä linjalla eteenpäin. On mukavaa, että italialaisperäisissä tarinoissa on näinkin monipuolista tarjottavaa, vaikka kaikki tarinat tässäkin kirjassa ovat aika tuoreita. Toivottavasti ensi kuu jatkaa samaa tasaisen vahvaa linjaa…

Don Rosan Suomen vierailun aikatauluja

Kuva: ESS/Mirja Hussain

Kirjamessujen ohjelma on selvillä, ja sen voit Disney-tarjonnan osalta nähdä täältä, mutta Don Rosa vierailee toki muuallakin. Tässä hieman tarkempaa aikataulua:

ti 25.10. Helsinki, Aleksanterinkadun Suomalainen kirjakauppa, alkaen klo 16.00
ke 26.10. Turku, Akateeminen kirjakauppa, alkaen klo 16.00
to 27.10. Tampere, Koskikeskuksen Kirja-Kärkkäinen, alkaen klo 16.00 
pe 28.10. Helsinki, Kirjamessut, messuosasto 7h22, alkaen klo 14.00 
pe 28.10. Espoo, Ison Omenan Suomalainen kirjakauppa, alkaen klo 18.00 
la 29.10. Helsinki, keskustan Akateeminen kirjakauppa, alkaen klo 9.00
la 29.10. Helsinki, Kirjamessut, messuosasto 7h22, alkaen klo 14.00

Leijonakuningas-lehti ilmestynyt

Leijonakuningas-lehti on mukava piriste syksyyn. Pian kyseinen elokuvakin julkaistaan DVD:nä, joten mikäpä olisikaan sopivampi ajankohta lehden julkaisulle. Tämä ensimmäinen lehti pitää sisällään myös kolme sarjakuvatarinaa, joista kaksi on muuten Kari Korhosen käsialaa.

Recalling Carl - uusi Barks-opus

Kyseinen kuva on poimittu Didier Ghezin mainiosta Disney History- blogista. Varsin mielenkiintoiselta vaikuttava teos, lienee jokaisen Barks-fanin pakkohankinta.

Swampy-alligaattori haastaa Angry Birdsin

Alla HS.fi:ssä julkaistu uutinen:

Suomalaisen Rovio-yhtiön kehittämä mobiilipeli "Angry Birds" on joutunut väistymään Applen iPhones- ja iPads-laitteiden suosituimpien pelien ykköspaikalta.  

Kärkipaikan on siepannut hahmo nimeltä "Swampy", suolla seikkaileva alligaattori, jonka luoja on Walt Disney -yhtiö. 

Pelin idea on, että Swampy haluaa pysyä mutaisissa suo-olosuhteissa täysin puhtaana. Pelaajat yrittävät auttaa puhdistamalla vesireittiä, joka johtaa alligaattorin maanalaiseen kylpyammeeseen. 

Disneyn menestystä on pidetty alalla hieman yllättävänä, sillä se ei ole toistaiseksi onnistunut kehittämään hyvin myyviä mobiilihahmoja ja -pelejä. 

Yhtiössä toivotaan, että Swampystä tulisi ensimmäinen hahmo, joka siirtyy mobiilimaailmasta elokuvaan. Disneyn hahmojen liikehdintä on tähän saakka ollut päinvastaista.

Steve Jobs (1955-2011)

Applen perustaja, Pixarin johtaja ja enemmistöomistaja sekä The Walt Disney Companyn hallituksen jäsen ja suurin yksittäinen omistaja Steve Jobs on menehtynyt. Hän kuoli haimasyöpään 5. lokakuuta.

Jo pelkästään se, että Jobs oli perustamassa Applea, riittäisi tekemään hänestä todellisen suurmiehen. Mutta näin Disney-näkökulmasta katsottuna, voidaan Jobsia pitää myös Pixarin perustajana. Myös Disneyn hallituksen jäsenenä hänellä on ollut suuri valta johtaa yhtiötä valitsemaansa suntaan.

Visionäärinä hän oli omaa luokkaansa, eikä lähihistoriasta vastaavanlaisia montaa löydy - ainoana poikkeuksena mieleen tulee vain itse Walt Disney. Veteraanianimaattori Floyd Normanin kommentoi suru-uutista tuoreeltaan blogissaan näin: 

Minulla on ollut ilo ja kunnia työskennellä kahden epätavallisen miehen kanssa urallani - Walt Disneyn ja Steve Jobsin. Molemmat ovat olivat monimutkaisia mutta silti niin yksinkertaisia ihmisiä. Molemmat olivat hyvin yhteydessä ihmisiin ja siihen, mitä he halusivat ja odottivat. Ja tämä tietenkin selitti heidän uskomattoman menestyksensä.
[...] Kaipaan kovasti Walt Disneyä ja tiedän, että tulen kaipaamaan myös Steve Jobsia.

Arvostelu: Aku Ankka 40/2011

Aku Ankka 40/2011

Aku Ankka: ... se viheltäen menee

Pitkästä aikaa William Van Hornin Aku-tarina. Tässä kertomuksessa Aku lainaa Tulpulta euron, jotta saisi ostettua arpalipukkeen. Tällä kertaa Akua onnistikin oikein kunnolla, sillä arpa oikeutti kunnon nippuun kylmää käteistä! Tulppu vaatii tietenkin osuuttaan potista, kun oli kerran Akulle lainannutkin rahaa...

Mikki Hiiri: Ovela taidevaras

Myös Paul Murryn Mikki-tarina nähdään Aku Ankka-lehdessä pitkän tauon jälkeen. Tällä kertaa Minni on päättänyt kokeilla taitojaa taidemaalarina ja onkin lähtenyt Taidemuseoon kopioimaan vanhojen mestareiden maalauksia. Ilmenee, että myös Mustakaapu on samaisen harrastuksen parissa, ja pyrkiikin taidemaalarin taidoillaan tyhjentämään koko Taidemuseon arvokkaista teoksista. 

Pelle Peloton: Sekametelisoppa

Pelle keksii suihkeen, jolla toivoisi saavansa nuken puhumaan. Suihke ei tähän tarkoitukseen toimi, mutta hedelmät ja vihannekset aloittavat sen sijaan kiihkeän keskustelun. The Annoying Orange-sarjasta varmaankin inspiraationsa saanut keksintö osoittautuu hittituotteeksi, mutta kuten niin usein, tämäkin Pellen keksintö ei ole aivan loppuun asti mietitty. 

Roope-setä: Konnakoulu (osa 1)

Roope ja Aku ajautuvat hämyiseen kuppilaan sadetta pitämään, jossa käy ilmi, että juuri vankilasta vapautunut Eino J. Eikka suunnittelee suurta keikkaa. Ja kyseessä ei tällä kertaa olekaan Roopen koko omaisuuden anastamine vaan vain ensilantin röystö. Rahasäiliölle palattuaan ensilantin tilalle onkin ilmestynyt vain suklaakolikko... 

Hessu: Taikavarpu

Lyhyessä Daan Jippesin ja Ulrich Schröderin kuvittamassa tarinassa Hessu etsii pihaltaan vettä taikavarpua käyttäen. 

Aku Ankka ja kumppanit: Taiteellinen näkemys

Bill Walshin ja Floyd Gottfredsonin lyhäri, jossa Mikki (vaikka tarinan nimessä Aku Ankka mainitaankin) pääsee kokeilemaan taitojaan taidemaalarina. 

Yleisarvio:

Lehti on pienoinen pettymys - varsinkin jos ajattelee joukkoa, jotka tämän lehden tarinoita ovat laatineet. William Van Hornin tarinat ovat yleensä olleet nerokkaita, tämä jäi kuitenkin varsin valjuksi. Sama juttu Paul Murryn kanssa, jonka verrattain lyhyt tarina ei ollut todellakaan hänen parhaansa. Myös Daan Jippesin yksisivuinen ei ollut järin erikoinen. Gottfredsonin strippi taasen oli toki oivaltava, mutta ei sekään missään nimessä hänen parhaitaan. Jatkotarina vaikutti varsin mielenkiintoiselta, vaikkakin aikalailla perustarinalta. Yllättävää kyllä, lehden parasta antia oli täytetarinana toiminut Frank Jonkerin ja varsin tuntemattoman Studio Duendes del Surin Pelle-kertomus.

Lehden välissä oli mukana myös liite Carl Barksin vitsisarjoja. Nimensä mukaisesti se sisälsi Barksin hulvattomia lyhäreitä, kaikkiaan peräti 15 kappaletta. En tarinoita sen tarkemmin käy läpi, mutta kyllähän tämä liite oli selkeästi parempi kuin lehti, jonka välissä se jaettiin.

Mitä WITCH edellä, sitä Inez perässä...

Vasta uutisoitiin WITCH-lehden loppumisesta, mutta ei siinä tietenkään vielä kaikki. Myös Inez-lehti nimittäin tuli tiensä päähän. Varsin lyhytikäiseksi julkaisu jäikin, sillä helmikuussahan siitäkin uutisoitiin alkujaan.

Myös Nalle Puh-lehden ilmestymistiheys muuttuu. Aikaisemmin 12-numeroinen vuosikerta supistuu vain kymmenen numeron mittaiseksi. Selvästi arvaamaton talouselämä on saanut myös Sanoma Magazinesin kukkaron nyörit tiukalle.

Tulevista leikkauksista en osaa sen tarkemmin kertoa, mutta huhut kertovat, että Mini-taskari saattaisi olla seuraava lopetettava julkaisu...

Ensi vuoden Aku Ankan ja Roope-sedän tarjontaa

Ensi vuonnakin Aku Ankka sekä Roope-setä tarjoavat monenmoista hauskaa ekstraa. Alla hieman tarkemat listat, kiitos niistä Antti Peltolalle. 

Aku Ankka 2012:
1/2012: Atlantiksen arvoitus (Carl Barks), 52-sivuinen numero
2/2012: Iines-erikoisnumero
3/2012: Sankari: Superhessu
6/2012: Ystävänpäiväkortit liitteenä
8/2012: Antisankari: Hessu
11/2012: Julisteliite
12/2012: Sankari: Mikki
14/2012: Pääsiäisnumero
15/2012: Antisankari: Karhukopla
18/2012: Sankari: Taikaviitta
20/2012: MM-jääkiekon erikoisnumero
21/2012: Hessu-erikoisnumero
22/2012: Designpääkaupunki-tarina
23-25/2012: Jatkotarina (Carl Barks)
24/2012: Antisankari: Aku Ankka
26/2012: Hannu Hanhi -erikoisnumero
26-28/2012: Jatkotarina (Paul Murry)
28/2012: Sankari: Mummo Ankka
29-31/2012: Takaisin Xanaduun (Don Rosa)
32/2012: Lukujärjestysliite
32-35/2012: Jatkotarina (Floyd Gottfredson)
34/2012: Antisankari: Sepe Susi
38/2012: Sankari: Pelle Peloton
42/2012: Antisankari: Milla Magia
43/2012: Mukana 16-sivuinen halloween-liite
47/2012: Sankari: Sudenpennut
48/2012: Joulukalenteri ja pakettikortit liitteenä
50/2012: Antisankari: Touho
51/2012: Joulutarina (Kari Korhonen)

Roope-setä 2012:
3/2012: Aarteenetsijät
6/2012: Taikaviitta-erikoisnumero
9/2012: Kirjallisuusparodiat
12/2012: Itämeri-tarina (Kari Korhonen ja Giorgio Cavazzano), 400. numero

Kerrottakoon vielä, että suuren suosion saanut sarja, jossa tunnetut suomalaiset käsikirjoittavat Aku Ankka-tarinoita, jatkuu ensi vuonnakin. Kuten tänäkin vuonna, tekijät ovat suurenluokan salaisuuksia, eikä niistä liiemmin tiedetä toimituksen ulkopuolella. Mutta kuukausien tutkimustyön tuloksena on selvinnyt kuitenkin, että ensi vuonna ainakin Jari Tervo kokeilee siipiään ankantekijänä.

W.I.T.C.H (2002-2011)

Jo kymmenisen vuotta Suomessa nähty WITCH-lehti on tullut tiensä päähän. Viimeinen numero nähdään Suomessa 7. joulukuuta tänä vuonna.

Lehden lopettamisen syynä lienee viime aikainen menestyksettömyys, sillä Italiassa sarja jatkaa vielä kulkuaan. Suomessa julkaisematonta materiaaliakin siis olisi vielä runsaasti.