Disney Magic -risteilyalus pysähtyi sunnuntaina ensimmäistä kertaa Helsingissä.
Neitsytvierailullaan olevaa risteilijää odotti aamulla Hernesaaren satamassa muun muassa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.
- Risteilyliikenteellä on merkitystä sekä elinkeinoelämälle että turismille. Laivan saapuminen työllistää väkeä satamassa, ja maissa käyneet risteilyvieraat levittävät tietoa Suomesta kotimaissaan, Pajunen sanoi.
Pajusen mukaan Suomenlahden liikenteellä on edelleen kasvunvaraa, joten Disney Magicin henkilökunta sai kaupungin edustajilta lämpimät tervetulotoivotukset.
Samassa yhteydessä laivan kapteeni John Barwis lahjoitti Pajuselle Mikki Hiiri -aiheisen taulun.
Vetonaulana
viihdetarjonta
Pajusen ei tarvinnut ihastella Mikkiä pelkästään kuvasta, sillä seremonian ajan hänen ja Barvisin ympärillä hyöri miehen pituinen hiiri.
Mikki kuuluu Akun, Minnin, Hessun ja Pluton ohella laivalla liikkuviin vakiohahmoihin. Välillä käytävällä saattaa nähdä myös muuta valkokankaalta tuttua väkeä.
- Useimmat matkustajamme tulevat Yhdysvalloista, laivan tiedottaja Christi Donnan kertoo.
Alus lähti liikkeelle Englannin Doverista. Se kyntää Itämeren pääkaupunkien välejä 12 vuorokauden pituisilla reiteillä.
Laivaan mahtuu 2700 matkustajaa, jotka majoittuvat 877 hyttiin. Henkilökuntaa laivalla on 950.
Aluksella panostetaan perhematkailijoihin. Yhdeksästä kannesta yksi on varattu lasten käyttöön, joten leikkitilaa riittää 1200 neliötä.
Kasinoa laivalta ei löydy, ja yökerhojen show't räätälöidään koko perheelle sopiviksi. Tarjolla on myös 3D-elokuvia.
Helsinkiin
päiväksi
Disney-filmien teemoja hyödynnetään paitsi laivalla myös satamissa järjestettävässä ohjelmassa.
- Pietarissa tytöille järjestettiin mahdollisuus pukeutua Disneyn prinsessoiksi ja vierailla asut päällään palatseissa, Donnan kertoo.
Helsingin edustalla laiva seisoi aamusta myöhäiseen iltapäivään. Yksi varustamon järjestämistä maaohjelmista oli tutustuminen joulupukin salaiseen kesänviettopaikkaan.
- Yritämme tuoda kulloistakin satamakaupunkia esille sekä päivän ohjelmassa että menussa, Donnan kertoo.
Suomalaiset vivahteet jäivät kuitenkin tällä kertaa vähäisiksi, sillä sunnuntai-iltana laivalla vietettiin merirosvojuhlia karibialaisen ruoan merkeissä.
Disney-risteilijällä matkustaminen ei ole kuitenkaan halpaa lystiä. 12 yön Itämeren-risteilyjen hinnat alkavat 1500 eurosta. Summa ei sisällä alkoholijuomia eikä maissa järjestettävää ohjelmaa.
sunnuntai 20. kesäkuuta 2010
Disney-risteilijä vieraili Helsingissä
Arvostelu: Aku Ankan Taskukirja 366
Aku Ankan taskukirja 366
Vuoden puolivälissä kisataan jalkapallon MM-kisoja Etelä-Afrikassa ja totta kai myös Aku Ankan taskukirja on mukana futistunnelmissa. Taisin mainita huhtikuun kirjan arvostelussa pitäväni sen pokkarin kantta vuoden hienoimpana. No, voittajaa ei tarvinut kauan odottaa, sillä heti kun päästetään mestari Cavazzano asialle, ei lopputulos voi olla muuta kuin priimaa. Maestro on saanut näinkin yksinkertaisen aiheen näyttämään taidokkaan yksityiskohtaiselta kuvalta, joka suorastaan pakottaa lukijan tutustumaan sisältöön tarkemmin. Minä tosin en meinannut saada alkuun katsettani irti kannesta.
Stadionin sankarit
Kansitarina avaa kesäkuun jalkapallo-taskarin - ja komeasti avaakin! Pat ja Carol McGreal saavat Roopen viemään tarinan pääosassa olevat Akun sukulaispojat Etelä-Afrikkaan asti seuraamaan jalkapallon MM-kisoja. Kuinka ollakaan, Ankkalinnan joukkueen luottopelaajan lemmikkivuohi on joutunut kahden konnan kiristyksen välikappaleeksi. Tupu Hupu ja Lupu lähtevät ottamaan selvää, mistä jutussa on oikein kyse. Tarina kulkee erittäin mukaansatempaavalla vauhdilla eteenpäin eikä lukijan anneta kyllästyä jatkuvan toiminnantäyteistä tarinaa lukiessaan. Sarjan loppukohtaus toi ainakin itselleni mieleen Aku Ankassa 43/2007 julkaistun Taikaviitta-tarinan loppukohtauksen. Giorgio Cavazzanon huikean hienoja piirroksia katsellessa tarinan tekisi miltei mieli lukea toiseenkin kertaan.
Basiliskin katse
Casty on tämän hetken Mikki-tekijöiden aatelia ja tämäkin tarina tekee sen hyvin selväksi.
Tarina alkaa Mikin vierailun päätyttyä tätinsä luona, joka kehottaa Mikkiä pysymään poissa turhista seikkailuista. Kuinka ollakaan, Mikki törmää kotimatkallaan tienposkeen jääneeseen tyttöön, joka tarvitsee kyydin serkkujensa luokse perinnön jakotilaisuuteen. Kuinka ollakaan, paikalla alkaa tapahtua kummia ja Mikki on taas kerran keskellä kiperää mysteeriä.
Casty käyttää tarinassa vanhojen Mikki-mestareiden tyyliin vanhoja sivuhahmoja (Mikin Linda-täti) ja yliluonnolliselta tuntuvaa jännitystä, jolle löytyy lopulta ihan järkeenkäypä selitys. Lukijan annetaan myös osallistua mysteerin selvittämiseen pienten vihjeiden avulla, jotka eivät kuitenkaan ole liian selkeitä pilatakseen tarinan jännittävän tunnelman. Kuvittajaksi on valikoitunut Massimo De Vita, joka on yhtä taitava mestari kuin Cavazzanokin. Eli tämänkin tarinan taidokasta kuvitusta on suuri ilo katsella.
Syvyyksien saalistajat (osa 2)
Tuplanolla-tarinoiden toinen neliosainen jatkis jatkuu kakkos-osallaan tässä taskarissa - ja yhtä päättäväisellä aseteella kuin ennenkin. Tarinaa lukiessa herää väistämättäkin mieleen kysymyksiä, jotka jäävät odottamaan vastausta. Väritys on edelleen yhtä tunnelmallista kuin edellisissäkin osissa, joten sarjan ulkoinenkin tunnelma on varsin jännittävä. Useamman piirtäjän käyttäminen tarinan eri osissa on mahdollistanut sarjan nopean valmistumisen. Tässä osassa kuvittajan taitojaan lukijalle esittelee Marco Mazzarello.
Elokuvataivaan tähdet
Kaasi ja Murske ovat päässeet loistamaan taskarin sivuilla tämän vuoden aikana. Myös tästä kirjasta löytyy ihan pätevä tarina tältä konnien kauhukaksikolta. Poliisilaitoksen henkilökuntaa halutaan käyttää nuoria poliisikouluun kannustavassa mainoksessa, jossa Kaasi ja Murske saavat oman osansa. Vaikka konnajahdista ei aluksi tunnukaan olevan kyse, paljastuu alun "tetraalisen" esiripun takaa tuttu konnajoukkio. Tarina on paikoin melkoista sekoilua, mutta kuten jo sanoin, ei se nyt ihan epäkelpokaan ole. Ainakaan kun piirtäjänä on Silvio Camboni.
10 000 käytettyä golfpalloa
Aku on jälleen saanut uuden työn. Tällä kertaa hän tekee tienestiä keräämällä vesiesteisiin lentäneitä golfpalloja ja myymällä niitä eteenpäin 20 centin hintaan. Roopen ilmestyttyä kuvioihin pallokauppa ei enää sujukaan halutulla tavalla ja alkaa kärhämä Akun ja Roopen kesken päättyen ikiklassiseen takaa-ajokohtaukseen. Tarinan juoni on tyystin loppuun kulutettu eikä anna lukijalle oiken minkäänlaista tuoreen idean tuntua saati mitään uutta. Juttu voisi lähinnä toimia varoittavana esimerkkinä sarjakuvien tekemisestä rahan takia. Tekijöinä Jens Hansegård ja Antoni Bancells Pujadas.
Viides miljoonani
Roope Ankan miljoonat-sarja on sekin edennyt puolivääliinsä. Nyt Roope näytetään jo ulkomuotoisesti nykyisenlaisenaan, mutta taidot ja kokemus ovat edelleen hakusessa. Itse asiassa niinkin pahasti, että Roope ehtii tarinan aikana jopa menettää miltei kasassa olevan viidennen miljoonansa. Tarinassa Roopella on avustajanaan, vähän niin kuin Juuson esiasteena toimiva, sympaattinen, mutta varsin likinäköinen Urpo, joka koettaa parhaansa mukaan täyttää pomonsa käskyt, mutta huonon näkönsä ansiosta tyrii miltei jokaisen tehtävän. Onneksi alun ärhentelyn jälkeen Roopekin tajuaa, kuinka hyödyllinen hänen apulaisensa todellisuusessa onkaan. Sarjan juonesta vastaa edellistenkin osien tapaan Fausto Vitaliano.
Kuntoviikko
Emanuela Negrin ja Lucio Leoni tekevät varsin tasoikkaita Taikaviitta-tarinoita.
Valitettavasti jokainen (vai pitäisikö sanoa, jokaiset) tyrii joskus. Tämä tarina laski Taikaviitta-tarinoiden tämän vuoden vahvan tason valitettavasti jälleen siihen samaan pohjasakkaan, jota se viime vuosina on harmi kyllä ollut. Idea Taikaviitasta vastustajanaan timmissä kunnossa itseään pitävä nainen on toki uus i(ellei jopa ennennäkemätön), mutta sitä ei käytetä kunnolla. Ilmeisesti tämäkin tarina on eräänlainen tilaustyö niin kuin moni muukin Italialaisen Paperinik e altri supereroi-julkaisun johtosarjoista.
Mestaripelaajat
Kun nyt kerta jalkapallolla aloitettiin, niin tottahan siihen on myös hyvä lopettaa.
Taskarin päättää pitkä 64-sivuinen neliosainen jatkosarja joka on ilmestyi Topolino-lehdessä viime keväänä. Eli tarina nähdään täällä Suomessakin varsin tuoreeltaan. Jutussa Aku ja Touho kokeilevat tulevaisuuden konsolipeliä, Superpotku Turboa. Peliin pääsee kuin itse sisään käyttämällä sen mukana tulleita laseja ja sitä ohjastaa virtuaalijalkapallon paras asiantuntija sitten tietokoneen keksimisen. Akua ja Touhoa ei kuitenkaan ohjeistukset kiinnosta ja pian he joutuvatkin varsin suureen pulaan. Varsin mielenkiintoisen ja moniulotteisen tarinan on kirjoittanut Roope Ankan miljoonat-sarjankin ideoinut Fausto Vitaliano ja sn kuvittajana toimii ehkä taitavin Cavazzanoltaan tyylinsä oppinut Marco Gervasio. Tarinan koodista I/D 2009-001 voisi olettaa sarjan olevan tanskalainen tilaustyö tätä taskaria varten. Ilmeisesti vastaavia tarinoita tullaan näkemään jatkossakin....
torstai 17. kesäkuuta 2010
Kesälomareissu Aku Ankan tyyliin: Anna höpsismin johdattaa!
Kesälomareissu Aku Ankan tyyliin: Anna höpsismin johdattaa!
Akun ostama Höpsismin opaskirja ohjaa tekemään päätökset kolikkoa heittämällä. Siis tyyliin ”klaava – Turkuun, kruunu – Poriin”, ”klaava – kotiin, kruunu – rannalle”. Helppoa ja toimivaa!
”Jos elämä sua kuin tuuli vie, anna höpsismin näyttää tie.”
Höpsismi on kuvitteellinen elämänfilosofia, jossa kaikki päätökset tehdään heittämällä kolikkoa.
Höpsismin isä on legendaarinen sarjakuvataiteilija Carl Barks, joka esitteli höpsismin ja sitä markkinoivan professori Hupelon klassikkotarinassaan Kruuna vai klaava vuonna 1953.
Tarinassa Aku Ankka tapaa professori Hupelon, joka vakuuttaa Akun tekemään päätökset kolikkoa heittämällä. Höpsismin tulee antaa ohjata elämää kaikissa tienhaaroissa, kuten Akun ostama elämäntaidon opas opettaa: ”Jos elämä sua kuin tuuli vie, anna höpsismin näyttää tie.”
Epäonnen soturi Akulle höpsismi tosin tienaa tarinassa satasen sakot.
"Höpsismi tuo takuulla kesäpäivään vaihtelua. Tosin neuvoisin pysyttelemään kolikon heitossa lakipykälien puitteissa. Jos höpsismi ei hiljennä takapenkkiä, kannattaa kokeilla sarjakuvia. Ankkalinnan Kääkällisakatemian tutkimuksen mukaan kaksi sarjakuvasivua kilometriä kohti takaa rauhallisen mökkimatkan”, Aku Ankan päätoimittaja Jukka Heiskanen naurahtaa.
Howard the Duck tekee paluun
Aku Ankan kopioinnista 70-luvulla syytetty Howard the Duck tekee paluun.Disneyhän osti Marvelin taannoin, joten lieneeköhän tällä osuutta asiaan. Enää Howardia ei tarvitse syyttää Aku-plagiaatiksi, molemmathan ovat saman yrityksen "palkkalistoilla". Mielenkiintoista on kuitenkin nähdä, millainen on tuo "eräänlainen muoto", jona Howard tulevaisuudessa näyttäytyy.
Marvel Comics julkaisee syyskuussa Spider-Man: Back In Quack -tarinan, jossa Howard the Duck palaa eräänlaisessa muodossa takaisin.
Howard the Duck nähtiin vuonna 1986 myös George Lucasin tuottamassa elokuvassa, joka kuitenkin floppasi pahasti. Sarjakuvissa Steve Gerberin ja Val Mayerikin luoma hahmo on seikkaillut erilaisissa yhteyksissä vuodesta 1973 alkaen.
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
Jalkapallohuumaa Ankkalinnassa!
Jalkapallohuumaa Ankkalinnassa!
Nappulakengät saavat kyytiä ja ankasta otetaan mittaa, kun Ankkalinnan tutut hahmot nostattavat jalkapallokuumetta kotikaupungissaan. Jalkapallon MM-kisojen tunnelmaan voi virittäytyä kotikatsomoissa myös pallohullujen ankkalinnalaisten seurassa, Maalikuningas- ja Maalijuhla-sarjakuvakirjojen tarinoiden parissa.
Jalkapallokansan neljän vuoden odotus on täyttynyt. Kesän MM-kisojen kunniaksi Sanoma Magazines Finland julkaisee kaksi jalkapalloaiheista sarjakuvakirjaa: kovakantisen Maalikuningas -kirjan ja pehmeäkantisen Maalijuhla-albumin. Vauhdikkaat tarinat vahvistavat sen, että välillä Ankkalinnakin on täysin jalkapallon lumoissa.
Jalkapallo ja Aku Ankka yhdistävät maailmaa
Kovakantinen Maalikuningas-kirja kokoaa samojen kansien väliin futisaiheisia sarjakuvaseikkailuita kolmelta vuosikymmeneltä. Aku Ankka osoittautuu yllättävänkin tehokkaaksi jalkapallovalmentajaksi, mutta kuinka hän pärjää maalitykkinä pelikentällä? Entä mitä tekee jalkapalloon nuivasti suhtautuva Roope-setä, jota kosiskellaan Ankkalinnojen Nokikanojen sponsoriksi? Jalkapallon ystäviksi tunnustautuu myös Karhukoplan kelmikolmikko, joka on valmis vaikka rötöstelemään päästäkseen kisakatsomoon.
Kirjan tarinoiden piirtäjinä esiintyvät muiden muassa Chilen ja Argentiinan kaltaisten suurten jalkapallomaiden huipputekijät Vicar ja Daniel Branca. Pistämättömän pelisilmänsä todistavat toki myös eurooppalaiset sarjakuvantekijät tanskalaisen Freddy Miltonin ja espanjalaisen César Feriolin johdolla. Jalkapallo ja Aku Ankka yhdistävät maailmaa.
Botofogon Futis ja muut suosikkijoukkueet vauhdissa
Maalijuhla-albumin 128 sivua ja 14 sarjakuvatarinaa ovat täyttä jalkapallon ilotulitusta. Tarinoissa juostaan pallon perässä tavalla tai toisella niin Ankkalinnan kentillä kuin ulkomaillakin. Albumissa selviää muun muassa, miten Aku Ankka on vaikuttanut jalkapallon syntyyn, mitä mieltä Iines on tästä jalosta pelistä, kuka Karhukoplan konnista osoittautuu oikeaksi jalkapallotaituriksi ja miten Mortin ja Vertin joukkue löytää pelimotivaation kivikovaa Botofogon Futista vastaan. Albumin sarjoista kaikkiaan kymmenen on Suomessa aiemmin julkaisemattomia.
Ja jos futiskuume ei vieläkään hellitä, voi lievitystä hakea myös pari pitkää jalkapalloaiheista tarinaa sisältävästä Aku Ankan taskukirjasta 366 Kaikki pelissä, joka ilmestyy 15.6.2010.
ilmestymisviikko: 16/2010
Suositushinta: 19 €
AKU ANKKA MAALIJUHLA
Ilmestymisviikko: 20/2010
Ovh: 7,90 €
AKU ANKAN TASKUKIRJA 366: KAIKKI PELISSÄ
Ilmestymisviikko: 24/2010
Ovh: 4,50 €
torstai 10. kesäkuuta 2010
Ensimmäinen traileri Tähkäpäästä
Katso traileri täältä.
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
Akun juhlaa!
maanantai 7. kesäkuuta 2010
Aikuisten AKU.-lehti yhdistää sarjakuvan ja aikakauslehden
Suomalaiset aikakauslehtimarkkinat saavat uuden tulokkaan, kun Sanoma Magazines Finland lanseeraa Aku Ankan syntymäpäivänä 9.6. AKU.-lehden. Aikuisille suunnattu laatulehti yhdistää yllätyksellisellä tavalla Ankkalinnan sarjakuvamaailman ja tyylikkään lifestylen. Lehti kertoo ankkamaisen rennolla ja humoristisella asenteella elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä. Ensimmäinen numero paljastaa myös, kuka saa arvonimekseen ’Suomen Aku Ankka’.
AKU. on aikuisille kohdennettu uudentyyppinen aikakauslehti, jossa tyylikäs ja yllätyksellinen lifestyle-sisältö yhdistyy sarjakuvalehden hersyvään piirrosmaailmaan. Lehti perustuu Hollannissa kesäkuussa 2009 lanseerattuun menestyksekkääseen Donald-lehteen. Hollannissa on tapana tehdä jonkun julkisuuden henkilön ympärille lehti, joka peilaa hänen persoonaansa ja maailmaansa. Aku Ankka on niin suosittu persoona myös Suomessa, että on luontevaa luoda aikakauslehti hänen ympärilleen.
Tuhti 164 sivun lukupaketti esittelee ankkamaisin kytköksin kiinnostavia henkilöitä, urheilua, muotia, autoja, ruokaa, taidetta ja matkailua. Ensimmäisen numeron henkilöhaastatteluissa tavataan mm. nyrkkeilijä Robert Helenius, Nightwish-yhtyeen nokkamies Tuomas Holopainen ja rikoskirjailija Harri Nykänen. Lehti taustoittaa myös kattavasti Ankkalinnan vaikutuksia suomalaisen elokuvan historiassa.
”Lehti tarjoaa elämyksiä ja lukunautintoa kaikenlaisille lukijoille. Henkilöhaastatteluiden kautta lukijat pääsevät tutustumaan niin rikoskirjailijan kokemuksiin alamaailmasta kuin maailmalla menestyneen rockmuusikon keräilyaarteisiin ja Disney-rakkauteen”, kertoo AKU.-lehden päätoimittaja Jukka Heiskanen. ”Lehti on tehty suomalaisesta vinkkelistä miehille, mutta uskon sisällön kiinnostavan myös naisia. Ja mikseivät sitä lapsetkin voi lukea.”
Sarjakuvataidetta ja Aku-tyttöjä
Upean visuaalinen AKU. yhdistää sarjakuvan ja aikakauslehden sisällöt ennennäkemättömällä tavalla. Suomalaiset eturivin sarjakuvataiteilijat Milla Paloniemi, Juba Tuomola, Pertti Jarla ja Markus Majaluoma ovat luoneet lehteen omat näkemyksensä ankkamaailmasta. Mukana on myös Ankka-sarjakuvaa, Wilma van den Boschin upouusi sarja ja Carl Barksin kymmensivuinen klassikko. Lisäksi lehdestä löytyy muun muassa tunnettuja taideteoksia ja levynkansia, joista on tehty hauskoja ankkaväännöksiä.
AKU.-lehti on myös tyylikäs muotipaketti. Lehden sivuilla nähdään Teri Niitin Hollywoodin kulta-ajan glamourin henkeen stailaamia ”Akun tyttöjä”. Glamorööseinä Akun tyttöinä esiintyvät viihdelaulajat Arja Koriseva ja Laura Voutilainen, High School Musical -tähti Anna Laulumaa sekä musiikkiteatterin ammattilainen Sari Ann Moilanen, sekä Les Miserables- ja Kaunotar ja Hirviö -musikaalien tähtinäyttelijä Marika Westerling. Valokuvaajana on toiminut tunnettu muotikuvaaja Elina Simonen ja meikkitaiteilijana Anu Levy.
AKU.-lehden toimituksesta vastaa Sanoma Magazines Finlandin Yritysjulkaisut sekä Aku Ankan toimitus. Lehden päätoimittaja on Jukka Heiskanen. Lehden toimitukseen kuuluvat toimituspäällikkö Anne Stolt, tuottajat Outi Pippuri ja Liisa Kuittinen sekä graafiset suunnittelijat Josefina Hatara ja Tomi Metsä-Heikkilä.AKU.-lehti on irtonumeromyynnissä Lehtipisteissä kautta maan 9.6.2010 alkaen.
Sivumäärä: 164
Hinta: 1,90 € (ovh. 8,50 €)
Kalle Palander on Suomen Aku Ankka
AKU.-lehden nimitysuutisia: Kalle Palander on Suomen Aku Ankka
Aku Ankan syntymäpäivänä 9.6. ilmestyvä uusi aikuisten AKU.-lehti paljastaa Suomen viralliset ankkanimitykset. Lehden ensimmäisessä numerossa esitellään Aku.-lehden toimituksen valitsemat ankkalinnalaiset: Aku Ankka, Roope-setä, Hannu Hanhi ja Pelle Peloton.
Suomen Aku Ankka on alppihiihtäjä Kalle Palander (32), jonka elämään on mahtunut ankkamaista epäonnea ja monia sähläyksiä. Äkkipikaisen luonteenlaadun lisäksi Akua ja Palanderia yhdistää rehellisyys sekä myös kyky nousta aina uudelleen jaloilleen lukuisista vastoinkäymisistä huolimatta.
Suomen Roope Ankaksi valittiin nuori bisnesenkeli, internet-alan hallitus-, neuvonantaja- ja johtotehtävissä toimiva Taneli Tikka (32), joka kertoi jo lapsuudessaan parhaiden lelujen päätyneen hiekkalaatikolla hänelle.
Onnekas Hannu Hanhi on puolestaan monilahjakkuudeksikin nimetty muusikko-näyttelijä Olavi Uusivirta (26), joka on nuoresta iästään huolimatta raivannut tiensä vakavasti otettavien lauluntekijöiden joukkoon.
Suomen Pelle Pelottomaksi nimetään ideanikkari Miika Mansikkamaa (34), joka jo lapsena kehitti idean palasokerista hienoa sokeria jauhavasta myllystä. Mansikkamaa on myöhemmin kehittänyt ja tuotteistanut ennakkoluulottomasti useita loistavia innovaatioita, muun muassa magneettikiinnitteisen keittiöliinatelineen.
Ultrasankarit saapuvat!
Ultrasankarit saapuvat!!!
Kauppojen hyllyihin on viikolla 22 ilmestynyt järjestykseltään kahdeskymmeneskolmas teemataskari. Kirja sisältää Italian Topolinossa keväällä 2008 julkaistun "Ultraheroes" jatkosarjan kokonaisuudessaan. Ilmestyessään alkuperämaassaan, tarina sai jo silloin osakseen huomiota ja nyt odotettu sankaritarina saadaan viimein Suomeen. Kirjan päätarinasta erikoisen tekee jo pelkästään se, että siinä tuodaan yhteen suuri osa Disneyn supersankareista ja marssitetaanpa mukaan muutama jopa kokonaan ennen näkemätönkin hahmo.
Ultrasankarit tarina alkaa lyhyellä 8-sivuisella alkunäytöksellä, jossa Velmu Viurusilmän johtama, "Paha seiskaksi" itsenään tituleeraava konnajoukkio telesiirtää Roope Ankan rahasäiliön kaukaisille Pongasaarille varastaakseen tältä Ultrakapselin, jota tarvitaan Ultrakoneen rakentamiseen. Kapseleita on yhteensä kuusi ja ne on piilotettu ympäri Calisotan aluetta. Paha Seiska aikoo löytää kaikki ultrakapselit ja koota maailman hirmuisimmaksi tuhoaseeksi kutsuttavan Ultrakoneen. Jotta Ultrakone ei joutuisi vääriin käsiin, kokoaa Eka Vekara yhteen Taikaviitan, Superhessun, Viitattaren ja Lepakkoankan sekä tekee Hannu Hanhesta ja Hansu Hanhesta sankarit joukon jatkoksi.
Akun, Hessun ja Iineksen alter-egot ovat olleet täällä Suomessakin jo ennestään tuttuja, mutta Touhon salainen sankariminä Lepakkoankka tekee meikäläisittäin ensiesiintymisensä tässä teemataskarissa. Lepakkoankan ensiesiintyminen tapahtui miltei 40 vuotta sitten tarinassa "Quem É O Morcego Vermelho?" ja syy hahmon vähäiseen näkymiseen Suomessa (ja muissa Pohjoismaissa) saattaa hyvinkin olla suora syrjintä. Ehkä toimituksissa on ajateltu, ettei Ankkalinna tarvitse useita supersankareita ja koska meillä jo kolme sellaista on, niin on turha ottaa mukaan enää neljättä. Syy voi myös olla hahmon brasilialainen alkuperä. Hahmonhan loivat Ivan Saidenberg ja Carlos Edgard Herrero, jotka ovat tuttuja nimiä brasilialaisten ankkatarinoiden takaa. Näitä ns. "brassitarinoitahan" ei meillä Suomessa olla juuri nähty. 1980-1990-lukujen taitteessa tosin meilläkin nähtiin aimo liuta brassituotantoa, muttei joukkoon mahtunut ainuttakaan Lepakkoankka-tarinaa.
Lepakkoankan lisäksi tarina marssittaa näyttämölle myös täysin uusia hahmoja. Hansu ottaa ensiaskeleensa ”suurena” Rautahansuna ja Hannu Hanhi pääsee koettelmaan onnenkultapojan lahjojaan maailmanpelastamisessa itsevarmana Neliapilana. Myös konnakavalkadiin liittynyt Kroisos Pennonen saa maistiasia salaisesta identiteetistä, jokseenkin mielenkiintoisena superkonnana, Rahoittajana. Ainoa uusi hahmo, jota ei muokata jo ennestään tutuista Ankkalinnalaisista, on Eka Vekaran apulaiseksi esittäytyvä, myöskin tulevaisuudesta saapuva Lita. Litalla ja ultrakoneella on jokin merkittävästi juoneen liittyvä yhteys, mikä selviää kutkuttavasti vasta tarinan loppupuolella. Jottei sarjakuva menisi pelkäksi supersankaritteluksi, on vauhtia hieman tasoittamassa tutut Ankkalinnalaiset Mikkiä, Roopea ja karhukoplaa myöten.
Tarinan yllättävistä juonenkäänteistä vastaavat Alessandro Ferrari, Giorgio Salati ja Riccardo Secchi. Tunnelmallisesta kuvituksesta ovat taas huolehtineet Antonello Dalena, Emilio Urbano, Ettore Gula, Manuela Razzi, Roberta Migheli ja Stefano Turconi.
Nimitarinan lisäksi toimitus on koonnut kirjaan mukaan neljä muutakin tarinaa jotka eivät sisälly Ultrasankarit-tarinakokonaisuuteen tai universumiin ollenkaan. Tarinat esittävät Ultrasakarit-tarinassa nähtyjä hahmoja ns. alkuperäisissä trikoissaan. Voisi siis sanoa, että tarinat kertovat Ultrasankareiden arjesta ennen ultrasankareita. Mukana on taskarista 56 tarina ”Pyssyllä ei rahaa saa” jossa Iines ryhtyy Viitattareksi kyllästyttyään Akuun ja Roopeen, joiden mielestä naisista ei ole vastuunkantajiksi. Sarja julkaistaan alkuperäiselle nimelle uskollisemmalla, uudella nimellä ”Ariadnen lanka”.
Myös Lepakkoankka saa oman tarinansa, tai ainakin osansa Viitatar-kertomuksen jälkeen nähtävässä Taikaviitta-tarinassa ”Paha painajainen”. Vähän kömpelö tarina näyttää Lepakkoankan(ja Taikaviitan) lähinnä pelkkänä koheltelijana ja näin ollen antaa melko turhan kuvan koko hahmosta. Silti uudessa hahmossa on jonkinlaista viehätysvoimaa, mikä saattaa johtua juuri Lepakkoankan alkuperästä, Suomessa niin tuntemattomaksi jääneestä Disneyn brasilialais-tuotannosta.
Alkujaan Pelle Pelottoman vastustajaksi kehitellystä Velmu Viurusilmästä on Italiassa tullut Superhessun vakiovihollinen. Tähän kirjaan on valittu tarina, jossa Velmun ja Superhessun välinen suhde valottuu lukijalle ennen näkemättömällä tavalla.
Neljänneksi lisätarinaksi on valittu materiaalia vuoden 1992 Roope-sedästä, jossa Spektro teki Suomen ensi esiintymisensä. Tarina valottaa vastaavasti Taikaviitan ja Spektron välisiä kärhämiä ja näyttää hahmon jossain määrin jopa erilaisempana kuin Ultrasankarit-kokonaisuudessa.
Kattavan supersankareita käsittelevän esipuheen kirjaan on kirjoittanut Jouko Ruokosenmäki, joka on tuttu Hämähäkkimies- ja Ryhmä-X-lehtien toimittamisesta.
torstai 3. kesäkuuta 2010
Rue McClanahan (1934-2010)
keskiviikko 2. kesäkuuta 2010
Myös Alan Menken saa oman tähtösensä Walk of Famelle
What a Quack! - Ankallisia nettisivuja
Ankkalinnantietotoimisto.fi
Ankkalinnansatama.fi
Kääkle.fi
tiistai 1. kesäkuuta 2010
Randy Newman saa tähden Hollywoodin Walk of Famelle
Newman jos joku todella ansaitsee tähtensä. Tiesittekö muuten, että myös Aku Ankalla ja Mikki Hiirellä on oma Walk of Fame- tähtönen?