Kristus-patsas sensuroitiin Taskarin kannesta

Tarkkasilmäiset Taskarin lukijat ovat huomioineet Facebookissa, että ensi kuussa ilmestyvästä Aku Ankan taskukirjan numero 443 Rio, ohoi! kannesta on poistettu ankallistettu versio Rio de Janeiron kuuluisasta maamerkistä, Jeesus Kristusta esittävästä Cristo Redentor -patsaasta. Andrea Frecceron piirtämä kansi on julkaistu aiemmin seitsemässä eri maassa, mutta jokaisessa niistä patsas on jätetty kuvaan mukaan.

Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä kertoi Nyt-liitteen verkkosivuilla, että kuva olisi voinut loukata jotakuta eikä ketään haluttu "tökkiä ideologiselle alueelle". Osittain päätös johtui siitä, että kyseessä oli kansikuva. Hyyppä muistuttaa patsaan nähdyn Don Rosan tarinassa [Seitsemän (miinus neljä) rohkeaa caballeroa, AA 21-23/2005, huom.]. Kirkkoja ja muita uskonnollisia elementtejä on esiintynyt myös muissa tarinoissa. Hyyppä kiistää sensuurihaaveet ja sanoo Aku Ankan haluttavan säilyvän sellaisena, ettei se mene liian lähelle uskontoa tai ihmisten henkilökohtaista vakaumusta.

Arvostelu: Roope-setä 440

Viimeisin ilmestynyt Roope-sedän platinanumero on varmasti odotettu julkaisu. Sen suurena tähtenä on niin sanotun uuden sukupolven tekijöistä yksi arvostetuimmista, Andrea Castellan eli tutummalta taiteilijanimeltään Casty. Mies on melko lyhyessä ajassa saavuttanut suursuosion Disney-sarjakuvan ystävien keskuudessa. Hänen sarjojaan on kiitelty siitä, että ne ovat tuoneet takaisin vanhojen Mikki-seikkailuiden klassista ilmapiiriä, jossa iloisesti yhdistyvät lämmin huumori ja jännittävät, suorastaan eeppiset juonet. Näihin arvioihin on helppo yhtyä. 

132-sivuista platinanumeroa kootessaan toimituksella lienee ollut pohtimisen paikka. Kuten heti lehden kärkeen todetaankin, Casty on elementissään hyvin pitkien tarinoiden parissa. Lyhyempiäkin sarjoja tämän tuotannosta tietysti löytyy, mutta olisi ollut sangen erikoista, jos lukumäärät olisi asetettu etusijalle ja pitkät seikkailut olisivat sivumäärästä johtuen karsiutuneet tarjonnasta. Nyt tehty ratkaisu on täysin oikea. Mukaan on saatu pitkä epookki, mutta tilaa on myös lyhyemmälle jutulle. 

On sillä lehden niin sanotulla lyhyemmälläkin jutulla mittaa 30 sivun verran. Planeetta-ahmatissa ehditään siihen nähden paljoon. Sarjan juoni on castymaisesti eeppisissä ja megalomaanisissa mittasuhteissa, mutta silti se on omimmillaan tällaiseksi puristettuna. Casty käsittelee herkullisella tavalla suurimpia kuviteltavissa olevia uhkakuvia, mutta onnistuu siitä huolimatta pitäytymään läpi sarjan keveässä ja hauskassa tunnelmassa. Tämä se on sitä aitoa mestarin työtä!

Planeetta-ahmatti ansaitsee arvosanakseen täyden kympin, mutta perään on rustattava vielä se pieni ikävä miinus. Casty sortuu jossain määrin sarjan lopussa jälleen helmasyntiinsä alkaessaan ekologisen saarnansa. Tämä piirre tuodaan esille myös miehen haastattelussa lehden lopussa, jossa hän toteaa pitävänsä tärkeänä opettaa lapsille pienestä pitäen luonnon ja eläinten kunnioittamista. Olkoon niin, mutta tavoitteisiin voitaisiin päästä paremmin upottamalla tällaiset halutut opetukset tarinaan sisään, minkä kautta lukija voi ne itse ammentaa. Suora, alleviivattu, saarnaava puhe jättää viihdyttämään tarkoitetusta Disney-sarjakuvasta hivenen pahan maun suuhun. 

Platinanumeron varsinainen epookki on vielä edessä. Vuosisatojen vuorovesi on Castyn oma suosikki omista sarjoistaan. Erinomaisen tarinan merkit ovatkin ilmassa, sillä sarja on hyvin tyypillinen tekijälleen. Juoni liikkuu isoissa sfääreissä ja siihen mahtuu melkoisia käänteitä, mutta ei sitä huumoriakaan ole mihinkään unohdettu. Casty pystyy tasapainottelemaan taitavasti vakavien ja jopa synkkien teemojen sekä hurtin, kepeän ilmapiirin välillä. 

Castylle tietysti suotakoon oikeus pitää Vuosisatojen vuorovettä parhaana sarjanaan, mutta allekirjoittanut ei ole valmis samaan tunnustukseen. Tarina on erinomainen niin yleisellä tasolla kuin Castyn mittapuulla, mutta ei se samalla tavalla iske kuin jotkut muut tämän sarjat. Tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta esimerkiksi sellaisten tarinoiden kuin Kaarakapina (Taskarin teemanumero 12), Suuri, suurempi, suurenmoinen Tuplajekku (Taskari 316), Xamocin lahja (Taskari 313) tai Mustan valaan arvoitus (Taskari 311) etuna on se, että ne tuli luettua ja ne kolahtivat jo silloin, kun Casty oli vielä uusi nimi Disney-sarjakuvassa. Sittemmin maestroa kohtaan on virittynyt kenties liiankin suuria odotuksia. Nämä ensimmäiset suuronnistumiset voivat siten olla myös taakka.

Castyn platinanumerolta odotettiin paljon ja se myös täytti odotukset. Lehden kelpaa asettaa aiempien numeroiden rinnalle, joista löytyvät myös Luciano Bottarolle ja Giovan Battista Carpille omistetut helmet. Lokakuussa ilmestyvä seuraava platinanumero on lajissaan kahdeksas, mutta jo toinen Romano Scarpalle nimetty. Ei taida olla tarvetta olla meedio todetakseen, että Castykin tulee vielä saamaan uusintakierroksen. 

 Mitä muuta voi vielä Casty-platinanumerolta vaatia? No Suomi-viittausta! Castyn käsitys Suomesta on ilahduttavan peri-italialainen. Olkaamme otettuja saadessamme olla osa peräti mestarin itsensä suosikkisarjaa.