Vicar, eräs elämä lyijykynällä

Kukapa Aku Ankkaa 1990 -luvulla ja toki vielä 2000 -luvullakin nauttinut ei muistaisi likipitäen jokaisessa lehdessä kuvituksiaan tarjonnutta Vicaria! Nyt on mitä mainioin mahdollisuus päästä nauttimaan näistä töistä niiden alkuperäisessä asussaan eli originaaleina! Annantalossa aukeaa nimittäin näyttely, josta näyttelysivulla kerrotaan seuraavaa:

Näyttely lapsuuden muistelemiseksi 

50 alkuperäisteosta chileläiseltä sarjakuvapiirtäjältä ja käsikirjoittajalta Víctor Arriaga Ríosilta (1934-2012). Mukana mm. hänen kuuluisia Aku Ankka -kuvia, jotka on julkaistu lehden suomalaisissa numeroissa. Disney antoi Vicarin piirtää suurimman osan Aku Ankka -kuvituksista Euroopassa ja hän oli kaikkein tuotteliain Disneyn piirtäjistä.

Saavu siis Annantalolle aikavälillä to 3.10.2019 – to 31.10.2019! Ja mikä tietysti hienointa - näyttely on maksuton eli säästetyt lantit voi hyvällä omalla tunnolla kuljettaa vaikkapa lähellä sijaitseviin antikvariaatteihin ja aloittaa täydellisen Vicar -kokoelman kerryttämisen näyttelyn humalluttamana.

Giulio Chierchini (1928 - 2019)

Ankkamestro Giulio Chierchini on menehtynyt. Kuollessaan hän oli 91-vuotias ja piirsi edelleen Disney-sarjakuvia aktiivisesti.

Disney-uransa Chierchini aloitti Giovan Battista Carpin tussaajana jo vuonna 1953, eli Disney-uralle tuli mittaa komeat 66 -vuotta! Vaikka hän ei nimekkäimpiin tekijöihin elinaikanaan kuulunutkaan, muistavat Aku Ankan taskukirjojen ystävät hänet varmasti lukuisista tarinoista. Mieleenpainuvimpina mainittakoon Kumi-Kalle (joka oli muuten Chierchinin oma keksimä hahmo) -tarinat, joiden mainio väritys oli muuten Chierchinin itse maalamia!

Arvostelu: Näin luen Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjaa

Kevät toi jälleen sarjakuvamarkkinoille mielenkiintoistakin mielenkiintoisemman opuksen, kun  nyttemmin jo lopettaneenkin Ankkalinnan pamauksen päätoimittajana tutuksi tullut Timo Ronkainen kirjoitti kirjan kaikkien meidän Disney-fanaatikkojen iloksi. Tällä kertaa aihe onkin mitä kiehtovin. Ronkainen nimittäin avaa suomeksikin julkaistun klassikkoteoksen Kuinka Aku Ankkaa luetaan juuriaan myöten auki. Ronkaisen kirjan nimikin sen tosin sanoo, Näin luen Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjaa. Kirjaseen on koostettu alkuperäisestä kirjasta puuttuvat lähdeviittaukset, joten nyt jokainen pääsee helposti itse tarkastamaan, oliko Ariel Dorfmanin ja Armand Mattelartin kirjoittaman alkuperäisopuksen väittämät paikkansa pitäviä.

Nuoremmille ja miksei vanhemmillekin lukijoille lienee syytä tarjota alkuun hieman infoa Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjasta. Kyseessähän on siis alkujaan vuonna 1972 kirjoitettu kirja, joka analysoi ankarin sanankääntein Aku Ankka -sarjakuvien edustamaa maailmankuvaa. Kirjan kirjoittajien, Ariel Dorfmanin ja Armand Mattelartin, näkökulma on kovinkin marxilainen, joten Disney-yhtiö saa kapitalismin ilosanoman välittämisestään teoksessa täyslaidallisen. Kirja on alun perin kirjoitettu espanjaksi (alkuperäisteoksen nimi Para leer al Pato Donald) ja espanjaa puhuva Latinalainen Amerikka onkin tutkimuksen keskipisteessä. Teoksen on sanottu syntyneen osaltaan yhdysvaltalaisen viihdeteollisuuden ylivoiman johdosta, kirjan kirjoittamishetkellä yli 80 prosenttia kaikista Chilessä esitetyistä elokuvista oli yhdysvaltalaista alkuperää ja Disney taasen vastasi suurimmasta osasta lapsille suunnatusta sarjakuvasta. Ei liene tarpeen käydä kirjan sisältöä kovinkaan tarkasti läpi, mutta kansien välissä pohdittiin varsin perusteellisesti Disney-sarjakuvien esittämiä malleja muun muassa työväenluokan asemasta ja Roope Ankan innokkuudesta riistää aarteita primitiivisiksi villeiksi kuvatuilta vieraan kulttuurin edustajilta kolonialismin hengessä. Ja varsin perinteisesti ankkalinnalaisten outoja sukulaisuussuhteita myös setvittiin kirjan sivuilla. Kuinka Aku Ankkaa luetaan on suositeltava kirja kyllä kaikille hardcore-ankkalinnalaisille ja ylipäätään viihdeteollisuudesta kiinnostuneille harrastajille. Sen Love Kirjojen julkaisemaa suomennosta tupsahtelee aina silloin tällöin internetin kaupustelusivuille, joten olkaahan silmät tarkkoina! Ja mikäli onni käy, niin ehkä löydätte alkuperäisenkin version – vuonna 1973 tapahtuneen Chilen sotilasvallankaappauksen jälkeen kirja kiellettiin ja suurin osa kirjoista tuhottiin heittämällä mereen. Myös Yhdysvalloissa julkaistu kirjan ensimmäinen osa vedettiin nopeasti pois markkinoilta, Disney-yhtiö kun ei liiemmin pitänyt tästä teoksesta ja aloitti uhkailun potentiaalisella oikeudenkäynnillä. Ehkä nämä kaksi esimerkkiä kertoo jo jotain siitä, millainen on kirjan sisältö. Yhdysvaltalaisesta kirjasta on kuitenkin saatavilla varsin tuorekin painos ja alkuperäistäkin englanninkielistä käännöstä näkyy kohtalaisesti markkinoilla.

Mutta sitten takaisin Ronkaisen kirjaan. Kuten todettua, kirja toimii pääasiassa Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjan lähdeteoksena. Alkuperäisessä kirjassa mainittiin paljon esimerkkejä sarjakuvatarinoista, ja näihin oli varsin asiallisesti ilmoitettu myös lähteet – joskin vain julkaisun tarkkuudella. Englanninkielisessä versiossa lähdeviittauksiin yritettiin ilmeisestikin kääntäjän toimesta etsiä mahdollisimman hyvin vastineet yhdysvaltalaisjulkaisuista, mutta suomennoksessa näihin ei juuri ole panostettu! Mikä on sikäli outoa, että Aku Ankkaa kustantanut Sanoma (mitä luultavimmin Markku Kivekkään toimeliaisuuden ansiosta) yritti saada kirjan kustannusoikeudet käsiinsä. Kivekäs on mitä luultavimmin auttanut joka tapauksessa kirjan suomennoksessa, kuten Ronkainenkin kirjassa pohtii, joten tältä osin olisi voinut kuvitella myös lähteiden merkitsemisen olleen tavoittelemisen arvoista. No, Ronkainen on nyt tämän työn kuitenkin saattanut loppuun! Hän on tehnyt valtavan työn kerätessään parhaansa mukaan luettelon kaikista Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjassa mainituista tarinoista. Valitettavasti kaikkia tarinoita ei hänkään onnistunut paikantamaan, mutta valtaosan kuitenkin. Ja mikä parasta – hän myös etsi käsiinsä niiden suomenkieliset vastineensa! Nyt sinun onkin varsin helppoa esimerkiksi Aku Ankan digipalvelun kautta etsiä tarinat käsiisi ja tehdä pientä vertailua Mattelartin ja Dorfmanin käsityksiin eri tarinoiden tulkinnoista. Käännökset tietysti voivat vaikuttaa vertailun tekemiseen, mutta eipä hätää siinäkään – Ronkainen on kirjassaan laittanut paljon esimerkkiruutuja joissa vertailua eri käännösten osalta on mielekkäämpää tehdä.

Koska kirja toimii pääasiassa lähdeteoksena, voi kirjaa suositella ensisijaisesti heille, jotka haluavat lukea myös Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjan ja tehdä itse vertailua Mattelartin ja Dorfmanin näkemyksistä. Mutta Ronkainen on luonut kirjastaan varten myös laajan esseen, joka itseasiassa on jopa kirjan parasta antia. Se avaa hyvin Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjan taustoja kuvaamalla aikakautta jona se on kirjoitettu. Esseessä tuotiin esille myös alkuperäisen kirjan saamaa kritiikkiä ja näkyvyyttä Suomessa, mikä oli varsin mielenkiintoista luettavaa sekin. Nuoremman polven harrastelijana en arvannutkaan, että kirja tuli Suomen markkinoille kohtalaisen näyttävästi ja keräsikin heti tuoreeltaan näkyvyyttä!

Ronkainen on onnistunut luomaan hyvän katsauksen aikakauteen, jolloin alkuperäiskirja on kirjoitettu. Se antaa hyvän kuvauksen siitä, minkä takia kirja on haluttu kirjoittaa. Chilen historiaa käydään kirjanjulkaisuhetken aikakauden osalta tarkasti läpi, ja Mattelartin ja Dorfmanin alkuperäiseen opukseen on tämän jäljiltä paljon helpompi tarttua. Vaikka Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirja onkin varsin suositeltava opus, en enää uskalla suositella sitä ilman että on ensin tutustunut Ronkaisen teokseen. Mattelartin ja Dorfmanin kirjan luettuani en oppinut, kuinka Aku Ankkaa luetaan, mutta Ronkaisen kirjan luettuani opin, kuinka Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjaa luetaan. Ainoa harmituksen aihe on kirjan lyhykäisyys, mutta onneksi Ronkaisen juttuja pääsee kätevästi lukemaan myös hänen viime vuonna ilmestyneestä teoksestaan Ankkamestarin salaisuus (sen arvostelun löydät täältä) ja Ankkalinnan pamaus -lehdestä, jonka irtonumeroita on vielä saatavilla satunnaisia määriä ja satunnaisista numeroista. Ja huhut kertovat myös, että Disney-sarjakuvien historiastakin olisi oma opuksensa tulossa ja Ronkainen tietenkin tässäkin tekijänä. Elämme jännittäviä aikoja, ystävät hyvät!

Kirjan voi tilata edullisesti suoraan kotiin esimerkiksi Turun sarjakuvakaupasta!

Näit luet Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjaa
Zum Teufel 2019
ISBN: 978-952-5754-87-2
80 sivua

Lisäinformaatiota Onnellisimmat seikkailut -kirjasta

Kuten aiemmin uutisoimme, Onnellisimmat seikkailut -kirja joutui kiipeliin kuin Balin palapelitehdas konsanaan kun likipitäen koko painos tuhoutui. Kvaak.fi -keskustelufoorumilla on käynyt viimeaikoina kuhina asian tiimoilta, ja käyttäjänimimerkki Dennis saikin asiasta tarkennusta. Ohessa lainaus Kvaakista:

Meillä kävi kirjan kanssa haveri varaston siirron yhteydessä ja lähes uunituore painos joutui vahingossa tuhottavien kirjojen joukkoon. Uutta painosta ei ole tulossa, koska kyseessä oli Eurooppa-tason yhteispainatus. Valitettavasti näin pääsee välillä käymään, vaikka kuinka yritettäisiin olla tarkkoja.
Toisen epäonni on joskus toisen onni. Kirjaa ehdittiin toimittaa asiakkaille vain 108 kpl, mikä tekee siitä todellisen Aku Ankka -keräilyharvinaisuuden.

Eli kuten jo aiemmin arvelimmekin, voivat tämän kirjan itsellensä saaneet olla oikeinkin iloissansa - taattu harvinaisuus ja kokoelmakuriositeetti on nyt kirjahyllysi komistuksena.

Asiaa hakusanoista osa 8

Rakastettu sarjamme, Asiaa hakusanoista, saa jälleen jatkoa. Lyhykäisyydessäänhän tämän sarjan ideana on ollut selvittää, mitä hakusanoja käyttämällä lukijat tämän blogin pariin löytää. Vaikka Ankkalinnake on pullollaan monenmoista tiedonjyvästä, ihan kaikkeen mekään emme ole pystyneet. Moni hakija on joutunut itkukurkussa siirtymään takaisin Googlen pariin, kun hakusanoja vastaavia tietoja ei ole löytynytkään. Mutta eihän sellainen käy päinsä! Pyrimme tietysti vastaamaan kaikkiin Disney-aiheisiin kysymyksiin, koska maailma ei ole täydellinen ennen kuin kaikki tieto on saatavilla. Joten askel askeleelta kohti täydellisyyttä, tästä se taas lähtee! Aiemmat kirjoitukset aiheesta löydät täältä!

Jokaisella on omat purjeet - Tälle ei Disney-viittausta suoranaisesti löydy. Kokonaisuudessaanhan kyseinen valmistuneille kirjattava fraasi menee näin:

Jokaisella on omat purjeet
ja haluttu suunta,
jota päivien tuulet
ja elämän myrskyt sekoittavat,
piirretyn reitin suuntaa muutellen.

Pidä lujasti kiinni
ja anna mennä – täysin purjein.

Kauniiden sanojen taakse kätkeytyy viesti, että elämä antaa ja välillä ottaa, mutta nokka pystyyn ja kohti uusia seikkailuja. Sopii oikeinkin hyvin eräälle merimiesnuttuiselle ankalle...

Walt Disneyn sanomaksi useissa yhteyksissä väitetty "If you can dream, you can do it" toimii myös mitä mainioimmin nuorelle tsemppiviestiksi. Joskin Aku Ankan puhuva koira, tarinasta Aku Ankka ja puhuva koira, toteaa lakoisesti "Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä", joka sekin varsin hyvin valmistuttaa nuorukaisen kohti tulevia myrskyjä ja mylväyksiä.

Disney autot - Disneyn Autoista (Cars) on ollut aika vähän juttua. Ensimmäinen Autot- elokuvahan julkaistiin vuonna 2006 ja tämän jälkeen on tullut jo jatko-osakin tälle, Autot 2 (vuonna 2011). Lentsikat- niminen Spin-off taas julkaistiin vuonna 2013 ja Cars Toons- niminen lyhytanimaatiosarja on ollut vauhdissa jo vuodesta 2008 lähtien! John Lasseter on siis käsikirjoittajana luonut varsin menestyksekkään konseptin, joka varsinkin pikkupoikiin on vedonnut todella kovaan - ja tästä johtuen erilaiset oheistuotteetkin ovat olleet todella kovassa huudossa. Kuriositeettina mainittakoon vielä, että elokuvan apuohjaaja ja yksi käsikirjoittajista, Joe Ranft, menehtyi elokuvan teon ollessa vielä kesken vuonna 2005 auto-onnettomuudessa, joten elokuva on omistettu hänen muistolleen.

Autot sai Suomessa oman lehtensäkin, jonka mukana tuli leikkiautoja. Koko kokoelman keräämisessä voikin nyttemmin olla hieman ongelmia, koska näitä ei liiemmin tunnu liikkuvan. Leluautoista puheen ollen, ei toki pidä unohtaa myöskään muita Disneyn autoja! Varsinkin Italiassa tuntuu tulevan hauskanlaisia oheistuotteita tarjolle tämän tästä, kannattaa tutustua vaikkapa eBayn kautta tarjontaan!

Jucci Hellström Aladin - Aladdin- musikaalissa näytteli tosiaan Scandinavian Hunkseista ja viihdeohjelmista tuttu Jucci Hellströmkin. Kyseisessä musikaalissa hän esitti Razoulia, tuota elokuvan kookkainta vartijaa. Ja hyvän roolisuorituksen Jucci totisesti teki!

Vaniomäki Kai - Mainio Disney-käsikirjoittajamme Suomesta! Ura Disneyllä jäi lopulta varsin lyhyeksi, mutta sitäkin väkevämmäksi. Tällä hetkellä julkaistuja tarinoita on jo 45 kappaletta, ja sanoisin että selvästi keskivertoa parempia kertomuksia nuo ovatkin olleet. Hänen ensimmäinen tarinansa Ei perheen pienimmille (joka oli muuten tarinan kuvittajan, Arild Midthunin, ensimmäinen 10-sivuinen tarina) on harvoja 2000- luvun tarinoita, jotka ovat jääneet elävästi mieleen. Sittemmin sarjakuvantekoa lisää aktiivisesti opiskellut Vainiomäki olisi toivottu lisä Disneyn nykyiseen tekijäkaartiin uudestaan - toivottavasti jatkossa näemme vähintäänkin hänen omia luomuksiaan albumeissa tai sanomalehtien sivuilla!

Disney kiista - Disney on ollut monenmoisten kiistojen kohteena historiansa aikana, näistähän saisi vaikkapa kirjan! Ehkäpä mielenkiintoisin on kuitenkin koko yhtiötä heilutellut tilanne Michael Eisnerin aikakaudella, kun Roy Disneykin, Waltin veljenpoika, alkoi saada koko touhusta tarpeekseen Eisnerin unohtaessa alkuperäisen Disney-taian ja muuttaen yhtiön sieluttomaksi. Eisnerillä ja Steve Jobsillakin oli varsin tulehtuneet välit, Jobshan oli Pixarin kautta varsin läheisessä tekemisessä Disneyn kanssa ja istui toki myöhemmin myös kyseisen yhtiön hallituksessa. Roy Disneyn masinoima Save Disney -kampanja olikin varsin näkyvästi esillä mediassa, ja lopultahan yhtiön kai voidaan todeta pelastuneenkin.

Heshukka youtube -Heshukasta ei ole animaatioita tehty, hänhän ei perinteistä Disney-hahmokavalkaadia edusta, joten Disney-animaattorit tuskin edes tuntevat kyseistä hahmoa. Siksipä ei Youtube liene paras polku tutustua Heshukan maailmaan. Sen sijaan sarjakuvasankarina hän on esiintynyt, etsipä vaikka Roope-sedän numero 394 (6/2012) käsiisi ja lukaise Heshukan debyyttitarina.

Daniela Zyskowicz - Daniela on Ben Zyckowiczin tytär. Hän ei ainakaan julkisesti ole näyttäytynyt Disney-fanina, mutta ihmekös tuo! Ankallisvaalitentissä Ben nimittäin taannoin ilmoitti, ettei heidän perheeseensä ole koskaan tullut Aku Ankka!

Dave Smith (1940 - 2019)

Disney-tietokirjailija ja -arkistonhoitaja, Dave Smith, on menehtynyt 15. helmikuuta. Kuollessaan hän oli 78 vuotias.

Dave Smith palkattiin Disneyn ensimmäiseksi arkistonhoitajaksi vuonna 1970 ja hoitikin sitä virkaa aina vuoteen 2010 asti. Smithistä tuntui kaikki Disney-harrastajat pitävän ja Markku Kivekäskin hänen tietotaitoaan monesti ylisti. Smithin mainiot Ultimate Disney Trivia -kirjat löysivät Suomeenkin ja Markun kokoelmiin, joiden innoittamana Aku Ankka -lehdessä julkaistiin omat Disney trivia -liitteen. Eikä pidä unohtaa kirjaa Disney A to Z, jonka voidaan todeta olevan mitä mainioin opus kaikille Disney-harrastajille. Smithille myönnettin, täysin ansaitusti, vuonna 2007 Disney Legends -arvonimi hänen panoksestaan The Walt Disney Companylle.

Onnellisimmat seikkailut -kirjat tuhoutuneet

Ehditkö ostamaan Aku Ankka - Onnellisimmat seikkailut -kirjan? Voit hyvällä omalla tunnolla siirtyä peilin eteen ja näyttää littipeukaloa itsellesi, sillä olet yksi niistä harvoista jotka moisen kirjan omakseen on saanut - tai saa! Tämän Lewis Trondheimin ja Keramidaksen upeaakin upeampi opus nimittäin on kohdannut melkoisen katastrofin - varaston siirron yhteydessä nimittäin kävi kalpaten ja kirjat ovat mitä ilmeisemmin tuhoutunut. Varmaksi ei tässä kohdin voi sanoa, mutta pikkulinnut ovat visirtäneet sen suuntaisesti ettei tästä toista painosta enää oteta.

Tämän niin sanotun Glénat -sarjan kirjoja on kuitenkin muilta osin vielä saatavilla ja niihin kannattaa ehdottomasti tutustua. Jopa vannoutuneet Mikki-vihaajat ovat löytäneet tämän kirjasarjan kautta pienen sisäisen mikkifanihenkilönsä, mikä on jo varsin paljon se! Suomessa julkaistut kirjat löydät indeksoituna Inducksista.

Disney on Ice -näytökset Suomessa

Taannoin pohdimme Disney on Ice -jääspektaakkeleja ja milloin niitä on Suomessa nähty. Valveutunut kansalainen Jesse otti meihin asian tiimoilta yhteyttä ja nythän on tämäkin mysteeri saatu ratkaistua! Aikaisemmassa postauksessa saamamme tiedot eivät vastanneet internetin ihmemaasta löytyneitä tietoja, ja nyt tosiaan Suomen Disney on Ice -show on saatu asiantuntijatahon toimesta listattua.

1. Sport Goofy (1989)

2. Pinocchio (1991)

3. Mickey's Diamond Jubilee (1992)

4. Aladdin (1996)

5. Hooray to Hollywood (1997)

6. Snow White and the Seven Dwarfs (1998)

7. Pocahontas (1999)

8. Disney Classics (2000) (Valmistusjärjestyskoodi D15)

9. Jungle Adventures (2001)

10. Toy Story (2002)

11. Beauty and the Beast (2003)

12. 100 Years of Magic (2004)

13. Jungle Adventures (2005)

14. Mickey and Minnie's Amazing Journey (2006) (D15)

15. Princess Classics (2007)

16. 100 Years of Magic (2008)

17. Princess Classics (2009)

18. Mickey and Minnie's Amazing Journey (2010) (D15)

19. Disneyland Adventure (2011)

20. Princess Wishes (2012) (D27)

21. Let's Celebrate! (2013)

22. Worlds of Fantasy (2014) (D29)

23. Rocking Ever After (2015) (D33)

24. A Silver Anniversary Celebration (2016) (D15)

25. Frozen (2017) (D34)

26. Worlds of Fantasy (2018) (D29)

27. The Wonderful World of Disney On Ice (2019) (D26)

28. Rocking Ever After (2020) (D33)

Wikipediassa oli näiden lisäksi mainittuna seuraavat kohteet, joita Suomessa ei olla todellisuudessa nähty. Jokaisen esityksen perässä on suluissa myös Jessen tarkennuksia.

1987: Hessu Hopo Kyseessä on luultavasti Yhdysvaltojen tuotantovuosi jolloin esitys siis ensikerran näki päivänvalon. Sport Goofy nähtiin Suomessa tammikuussa 1989)

1988: Mikki Hiiri (Tällä voidaan tarkoittaa Mickey's Diamond Jubileeta ja 1988 oletettavasti Yhdysvaltojen tuotantovuosi) 

1992: Peter Pan (Peter Pan oli Euroopan kiertueella mutta Suomeen Peter Pan ei tullut, Ruotsiin kylläkin!) 

1994: Kaunotar ja hirviö (Kaunottaren ja hirviön ensimmäinen Euroopan kiertue, mutta Suomessa esitystä ei vielä tuolloin nähty) 

2000: Tuhkimo, 101 dalmatialaista, Pieni merenneito ja Prinsessa Ruusunen (Muuten oikein mutta Prinsessa Ruususen tilalla Viidakkokirja. D15 Juhlashow)

2001: Leijonakuningas ja Tarzan (Ja lisäksi myös Viidakkokirja) 

2004: Toy Story 2 (Iso-Britannian kiertue 2004-2005! Suomeen tuli uudestaan Viidakkoseikkailu.)

2007: High School Musical (Tämäkin Iso-Britanniassa.) 

2008: Autot, Pieni merenneito, Leijonakuningas, Helinä-keiju, Toy Story 3 (Tämä show on Fantasiamaailmat/Lumotut maailmat (Suomi 2014, 2018) ja Yhdysvaltojen ensi-iltavuosi oli tuo

2008. Toy Story lisättiin showhun vasta myöhemmin, koska tuolloinhan ei kolmososaa oltu vielä edes tehty)

2009: Prinsessa ja sammakko, Liisa Ihmemaassa, Mulan, Viidakkokirja (Tarinat eivät ole koskaan olleet samassa esityksessä, joten tälläistä kokoonpanoa ei olla ikinä nähty.)

2010: Mikki Hiiri, Minni Hiiri, Leijonakuningas, Lilo & Stitch, Simba ja Nala, (Pieni Merenneito ja Peter Pan puuttuu listauksesta D15 Mikin ja Minnin ihmeellinen matka. D15 on siis shown valmistumisjärjestyskoodi. D15 näki päivänvalon syyskuussa 1995 Yhdysvalloissa)

2011: Mikki Hiiri, Minni Hiiri, Aku Ankka, Iines Ankka, Hessu Hopo, Pluto, Prinsessa ja sammakko (Suomessa nähtiin Disneyland Adventure, mutta ei siinä mitään Prinsessaa ja sammakkoa ollut)

2012: Pinocchio, Tuhkimo, Kaunotar ja hirviö, Kaksin karkuteillä, Urhea (Tällä viitataan Rocking Ever After -showhun, joka oli Suomessa vuonna 2015 ja joka itseasiassa on tällä hetkellä Tallinnassa. Vuosi 2012 on Yhdysvaltojen ensi-ilta)

2013: Mikki Hiiri, Minni Hiiri, Buzz Lightyear, Woody, Jessie (Tämä vaikuttaa Toy Storylta, mutta hahmot esiintyivät myös Suomessa tuolloin nähdyssä Yhtä juhlaa -showssa.)

Kiitokset vielä Jesselle informaatiosta!

Ron W. Miller (1933 - 2019)

Disney-yhtiön entinen toimitusjohtaja, Ron Miller, on menehtynyt 9. helmikuuta. Kuollessaan hän oli 85 -vuotias.

Miller toimi Disneyn johdossa vuodesta 1978 vuoteen 1984, jonka aikana hän oli muun muassa luomassa Disney Channelia sekä perustamassa Touchstone-studiota, jonka alla oli mahdollista julkaista Disneylle lähtökohtaisesti ei-niin-tyypillisiä elokuvia. Hänen aikanaan tehtiin myös monenlaisia mielenkiintoisia elokuvakokeiluja, kuten Tron-elokuva vuonna 1982 ja Kuka viritti ansan, Roger Rabbit vuonna 1988. Tronissa keskiössä oli nykyisin kovinkin kömpelöltä näyttäytynyt tietokoneanimaatio, joka kuitenkin aikanaan oli valtava edistysaskel elokuva-alalla. Roger Rabbitissa taasen yhdistettiin animaatiota oikeaan näyteltyyn maailmaan Maija Poppasen hengessä.

Disneyltä lähdettyyään Miller keskittyi viinitilan pitämiseen yhdessä vaimonsa Diane Disney-Millerin kanssa, joka muuten oli Walt Disneyn ainoa biologinen lapsi. Hän toimi myös puolisonsa perustaman Walt Disney Family Museumin puheenjohtajana.

Millerin vaiheista kertoo muuten osaltaan myös maanmainio teos Myrsky Satumaassa - Yrityskaapparit Disneylandissa, jonka kantavana teemana on Disney-yhtön yrityskaappaus yritys. Mielenkiintoista luettavaa Disney-harrastajille, Ankkalinnake suosittelee.

Don Lusk (1913 - 2018)

Viimeinen elossa ollut Disneyn "kultaisen aikakauden" animaattori, Don Lusk, on menehtynyt. Hän menehtyi 30. joulukuuta ollessaan 105-vuotias.

Lusk aloitti Disneyllä työskentelyn jo vuonna 1933 ja hän ehtikin olla useissa Disneyn keskeisimmissä animaatioelokuvissa mukana aina Lumikista 101 dalmatialaiseen. Luskin tunnetuimpia taidonnäytteitä ovat varmasti Cleon ja Figaron animointi Pinocchio-elokuvaan, kohtaus Liisan putoamisesta kaninkoloon elokuvassa Liisa Ihmemaassa sekä Ilomielen ja Floran välinen kilvoittelu pinkillä ja sinisellä keijupölyllä filmissä Prinsessa Ruusunen.

Pentti Hauhiala (1950 - 2018)

Vuosi 2018 päättyi ikävään suru-uutisen, kun tunnettu Disney-fani ja -keräilijä Pentti Hauhiala menehtyi 21. joulukuuta.

Hauhiala tuli varmasti kaikille Disney-harrastajille enemmän tai vähemmän tutuksi, sillä hän esitteli kokoelmaansa mielellään erinäisissä tv- ja lehtijutuissa. Kokoelmansa helmeksi Hauhiala kertoi aina Walt Disneyn aidon nimikirjoituksen, jota varten hän aikanaan tarvitsi pankkilainankin. Laina myönnettiin "kodin perushankintoja varten", mikä toki totisen Disney-keräilijän ollessa kyseessä ei edes ollut kovinkaan paha liioittelu. Valtavan kokoelmansa hän suurilta osin luovutti vuonna 2010 Kansalliskirjaston haltuun, joka varsin tuoreeltaan myös järjesti näyttelyn herkullisimmasta keräilyaarteista. Toivottavasti tämä näyttely saisi vielä jatkoakin!

Yle Areenasta pääsee näkemään pienen videopätkän Hauhialasta, kannattaa tämä käydä ehdottomasti vilkaisemassa.