Arvostelu: Aku Ankka 6/2010

Viikottainen arvostelu:

Aku Ankka 6/2010

Kansi:

Kannen idea on kohtuullinen, mutta silmiin pistävät taas kerran värit. Aina ei tarvitse käyttää kirkasta, kun vaaleampikin ajaa saman asian. Akun ilme näytti melko epäaidolta (hämmästystä ei ole), mutta Iineksen ilme osui nappiin. Idea on toteutettu mainiosti.

Suutelopulmia:

Iineksen ylle asetetaan manaus. Johtotarinalle täytyy antaa plussat. Se oli ehdottomasti parempi kuin muutamat jo ilmestyneistä avaussarjoista. En ole koskaan lukenut tarinaa, jonka idea muistuttaisi hiemankaan johtotarinan ideaa. Poikkeuksellista oli se, että toisin kuin useissa muissa tarinoissa, joissa sekä Aku ja Iines esiintyvät, Akun luonteen negatiivisia puolia ei käytetty (juuri ollenkaan). Tarina oli kunnollinen tarina Akun ja Iineksen suhteesta eikä se sortunut samaan kuin useimmat vastaavalla teemalla. Loppuratkaisu oli piristävän erilainen, vaikkakin banaaninkuoreen liukastuminen ei ollut mikään uusi juttu... Se olikin ainoita tarinan asioita, joita oli käytetty paljon. Tarina oli piristävä ja hienosti toteutettu! Valitettavasti samantapaisia tarinoita ei helpolla löydy. Piirrokset ovat erinomaisia! Tarinan teema ei ole kovin yleinen ja tarinassa käytettiin lukuisia elementtejä, joita ei usein käytetä. Akun luonteesta käytettiin asioita, joita käytetään todella harvoin. Todella onnistunut tarina!

Latua!:

Aku tekee ladut Sudenpentujen ja Peukaloisten väliseen kilpailuun. Kakkostarinassa on kohtuullinen idea, mutta silti juonen perusasioissa on ongelma, josta en pidä. Peukaloisten johtaja on täysin epäuskottava ja Akun luonteista käytetään liikaa negatiivisia puolia. Tarinasta olisi voinut saada aikaan tarinan, jossa Aku on jossain alalla hyvä, mutta lopulta epäonnistuu täysin. Valitettavasti tarina ajautui käyttämään jälleen kerran Akun luonteista varsinkin raivoa ja äkkipikaisuutta. Mielestäni ne tappoivat tarinan. Loppuratkaisukin on helposti arvattavissa. Lisäksi tarinaa on pitkitetty todella paljon. Monet sen kohdista ovat täysin turhia. Mitä varten tarinaan piti esimerkiksi tunkea hirvi? Sillä ei ollut suurta roolia juonessa. Lisäksi tarina mässäili vahingonilolla, joka on huumoreista huonoin.

Seuramies vailla vertaa:

Iineksen serkku tulee vierailulle. Akun hyvä käyttäminen on arveluttanut Iinestä. Akun negatiiviset luonteet tuntuivat olevan pääosassa kolmannessa tarinassa heti alusta alkaen. Se on sääli, sillä silloin lukija ei saa hyvää ensivaikutelmaa tarinasta. Valitettavasti negatiiviset luonteet onnistuivat pilaamaan tarinan, jonka idea on vielä ensimmäistä tarinaa parempi! Tarinassa oli mustasukkaisuutta niin, että kaikki kolme päähahmoa kuitenkin hyväksyivät sen. Ainutlaatuisen mahtava idea. Toteutus onnistui ja lopputulos on tässä. Loppuratkaisu oli ennalta-arvaamaton ja piristävää oli se, että siinä ei käytetty Akun negatiivisia puolia. Tarina palautti uskoni lyhyisiin tarinoihin.

Aito tunnelma:

Minkälainen tunnelma vaaditaan talviurheilun seuraamiseen? Lopun yksisivuinen sisälsi taas kerran idean, jota ei vielä ollut käytetty ainakaan paljoa. Se ei siltikään mielestäni ollut hauska. Akun ilmeet toistavat itseään, vaikka ovatkin onnistuneet. Talven liittäminen mukaan tarinaan, joka sijoittuu syksylle, oli onnistunut päätös. Tarina oli toteutettu onnistuneesti, mutta se ei ollut hauska. Se on tärkein yksisivuisten kriteeri. Tarina lienee ollut mukana vain teemasta johtuen.

Kokonaisuus:

Kokonaisuutena uskomattoman hyvä lehti. Valitettavasti lehdestä yritettiin liikaa saada juuri tietyn teeman mukainen, mutta mukana oli pari todella onnistunutta tarinaa. Onnistuneet pitkät tarinat, jotka eivät ole huippujen, kuten Barks tai Rosa, tekemiä, ovat harvassa. On ilmiselvää, että tämä numero palautti uskoni Akkarin tulevaisuuteen. Kaksi hyvää tarinaa enteilevät toivottavasti hyvää seuraaville viikoille. Edellisessä numerossa nouseva trendi päättyi. Nyt se alkaa uudestaan ja toivottavasti kestää kauan.

Arvosanat:

Suutelopulmia 8
Latua! 6-
Seuramies vailla vertaa 8+
Aito tunnelma 7

M.P. (kirjakas(a)suomi24.fi)