Jututettavana uusi ankantekijä Janne Toriseva

© Janne Toriseva

Suomalaisten ankantekijöiden joukko kasvoi tämän vuoden keväänä yhdellä, kun Janne Torisevan käsikirjoittama Aku Ankka -tarina The Albino Woodchirper julkaistiin Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa. Tällä viikolla tarina nähdään myös suomalaisessa Aku Ankassa. Tämän kunniaksi Ankkalinnake päätti selvittää, mikä uusi ankantekijä on miehiään ja jututti Torisevaa. 

23. syyskuuta 1978 Vantaalla syntynyt ja nykyisin Helsingissä perheineen asustava Toriseva on ammatiltaan kuvittaja, käsikirjoittaja ja sarjakuvantekijä, mutta sitä asemaa hän ei suinkaan ole saavuttanut pelkästään Aku Ankan parissa. Torisevan tunnetuin työ lienee Oswald-strippisarjakuva, jota on julkaistu niin Suomessa kuin Saksassa, Venezuelassa, Ecuadorissa ja Omanin sulttaanikunnassakin asti. Lisäksi hänen meriitteihinsä kuuluvat kymmenessä lehdessä ja City.fi-verkkosivustolla julkaistu Betonisaappaat-sarjakuva, muun muassa Suomen Kuvalehdessä julkaistu painajaiseen perustuva Häämatka-jatkostrippi sekä käsikirjoitukset Rovion Angry Birds -sarjakuviin. Toriseva tekee myös mainos-, info- ja oppimateriaalisarjakuvaa tilauksesta sekä sarjakuvaan liittyvää taideopetusta.

Oswald © Janne Toriseva

Kuten niin usein, tässäkin tapauksessa innostus sarjakuviin on lähtöisin jo lapsuudesta. Toriseva sanoo lukeneensa lapsena paljon sarjakuvia Hämähäkkimiehestä Asterixeihin sekä Älliin ja Tälliin. ”Teini-iässä löysin Lassin ja Leevin, jonka vaikutteita sainkin paeta vuosia aloitettuani oman sanomalehtisarjakuvatuotantoni. Myöhemmällä iällä huumorin ohella myös tummemmat sävyt ovat kiinnostaneet ja kiinnostus kattaa tänä päivänä kaikenlaista valtavirrasta taidehömppään”, Toriseva kertoo. 

Lukulistaan kuului tietysti myös Aku Ankka. Toriseva mainitsee suosikkitekijöikseen Carl Barksin ja Vicarin. ”Barksilla oli erityinen taito pitää tarinat rakenteeltaan selkeinä ja samalla mielikuvituksellisina. Vicarin Akut saivat minut puolestaan aina hymyilemään - tarinasta riippumatta”, Toriseva suitsuttaa. 

Torisevan historia Ankan käsikirjoittajana lähtee liikkeelle jo vuodesta 2000, jolloin hän haastatteli Mauri Kunnasta ilmaisjakelulehteen. Lastenkirjailijana tunnetuksi tulleella Kunnaksella on kontollaan myös sarjakuvataustaa ja yhteyksiä Aku Ankkaankin – yksi miehen käsikirjoitus, Puujalkainen avaruusolento, julkaistiin aikoinaan Vicarin piirtämänä. Haastattelun aikana Kunnaksen ankkahistoria tuli esille ja tämä pisti Torisevan pohtimaan. 

Mielenkiinto heräsi niin suureksi, että Toriseva soitti Aku Ankan silloiselle päätoimittajalle Markku Kivekkäälle, joka neuvoi tekemään edes yksinkertaisen kuvakäsikirjoituksen ja lähettämään sen Tanskan Egmontiin. ”Köyhänä opiskelijapoikana tarvitsin kipeästi rahaa eikä aikaa töiden ja boheemin opiskelijaelämän keskellä tuntunut käsikirjoittamiseen löytyvän. Lopulta ilmoittauduin sydänlääkkeiden koekaniiniksi Orionille, jossa toimenkuvana oli pääasiassa peukaloiden pyörittely lääkeannosten ja verikokeiden välillä. Aika kävi pitkäksi ja kirjoitin siellä melko perinteisen Aku putkimiehenä -tarinan Kivekkään neuvojen mukaan kuvakäsikirjoitusmuodossa. Ystäväni auttoivat tarinan kääntämisessä englanniksi ja postitin tarinan Egmontiin”, Toriseva kertoo. 

Toriseva sai kuitenkin huomata Egmontin rattaiden pyörivän hitaasti ja lukuisten soittojen ja kuukausien, jopa vuosien, jälkeen häneen otti yhteyttä Egmontin editori Stefan Printz-Påhlson, joka ilmoitti, että uudet tarinat tulee toimittaa puolen sivun synopsiksina eikä 12-sivuisina tarinoina. Printz-Påhlson hylkäsi Torisevan käsikirjoituksen, koska Egmont oli julkaissut liian monta samankaltaista tarinaa. Hän piti kuitenkin Torisevan kerronnallisesta otteesta ja pyysi tätä tekemään kolme synopsista lisää. Intoa puhkuen Toriseva teki työtä käskettyä. 

Egmontin rattaiden jälleen pyörittyä hitaasti Printz-Påhlson otti Torisevaan yhteyttä loppuvuodesta 2003. Tämä kertoi pitäneensä erityisesti tarinoista Indian Curse ja The Albino Woodchirper. Kolmatta hän ei kuitenkaan maininnut laisinkaan. Toriseva teki synopsikset käsikirjoitusmuotoon ja hänelle maksettiin niistä palkkiot. Hän sai myös kuulla, että Indian Cursen piirtäjäksi kaavailtiin hänen omaa suosikkiaan Vicaria. ”Aloin välittömästi ideoimaan myös uusia tarinoita ja jäin jännittyneenä odottamaan koska valmiit tarinat ilmestyisivät Aku Ankassa. Seurasi kuitenkin pitkä hiljaisuus Egmontin suunnalta ja nälkäisenä nuorena miehenä kehitin itselleni jo muita projekteja ja ankkatouhut lopulta jäivät”, Toriseva kertaa tapahtumia. 

Häämatka © Janne Toriseva

Torisevan sarjakuvauran alun taustalta löytyy myös mielenkiintoinen tarina. Työskennellessään lukion jälkeen varastomiehenä hänen silmiinsä sattui pakkausmateriaalina käytetyn arkkitehtien ammattilehden ARK:n sivuja. Niistä löytyi artikkeli Itä-Pasilan betonikomplekseista, joka oli kirjoitettu täynnä tunteen paloa ja omituisia vertauksia viljellen. Artikkelin luettuaan Torisevassa heräsi kova halu päästä pois varastohommista ja tehdä Itä-Pasilan arkkitehdin ja artikkelin kirjoittajan tavoin jotain luovempaa työtä. Lapsuusmuistot sarjakuvien lukemisesta toivat eteen ratkaisun ja Toriseva päätyi Taideteollisen korkeakoulun kuvataideopetuksen koulutuslinjalle. 

Toriseva onnistui luomaan itselleen uran sarjakuvien parissa. Vaikka ura Aku Ankan parissa näytti jääneen, Toriseva päätti selvittää, mitä hänen vuosien takaisille käsikirjoituksilleen lopulta kävi. Apuna oli Aku Ankan silloinen päätoimittaja Jukka Heiskanen. ”Sain kuulla The Albino Woodchirperin piirretyn valmiiksi, mutta Indian Curse oli lopulta hyllytetty ainakin toistaiseksi 'poliittisesti epäkorrektin' sisällön takia. Tämä harmitti aikanaan kovasti, sillä tarina oli näistä tekemistäni tarinoista suosikkini”, Toriseva toteaa. 

Toriseva oli jo ehtinyt luopua toivosta, että toistakaan hänen tarinoistaan tultaisiin julkaisemaan, kun elokuussa hän sai Kvaak.fi-sivuston keskustelualueella kuulla uutisia. The Albino Woodchirper oli julkaistu jo keväällä neljässä maassa ja Suomen-julkaisu odotti Aku Ankan numerossa 37/2014. Toriseva ei ole valmista tarinaa lukenut, joten hän saa lukijoiden tavoin yhtälailla jännittäen odottaa sitä. ”Nyt jälkikäteen kun käsikirjoituskokemusta on ehtinyt jo jonkin verran karttua odotan kieltämättä vähän posket punoittaen nuoruusvuosina tehdyn tarinan ilmestymistä ensi keskiviikon lehdessä”, Toriseva tunnustaa. 

The Albino Woodchirperin ensimmäinen sivu Puolassa julkaistuna

Tarinan on piirtänyt kokenut Marsal. ”Näin sivun Marsalin piirroksista Inducksista. Ainahan se kiva on nähdä valmista jälkeä, mutta eniten oikeastaan jännittää, kuinka Marsal on ratkaissut kuvakäsikirjoituksen toteuttamisen. Toivon mukaan hän on tehnyt omia ratkaisuja, sillä kuvakäsikirjoitustaitoni olivat tuolloin vielä kauniisti sanottuna varsin hiomattomat”, Toriseva sanoo. 

Ankka-sarja on luonnollisesti puhuttanut myös Torisevan perheessä. ”Vaimo vastasi että "Ai, mutta sehän on kiva juttu", kun pari viikkoa sitten ilmoitin, lapset ovat myös pariin kertaan kysyneet, että milloin se tarina ilmestyykään. Muille en muista olenko kertonutkaan... pitääkin kertoa!” Toriseva sanoo. 

Kuten mainittu, Toriseva tekee sarjakuvaan liittyvää taideopetusta. Hän toivottaa kaikki sarjakuvista kiinnostuneet tervetulleiksi kursseilleen, joista seuraava järjestetään Espoon työväenopistossa Leppävaarassa 19.–21. syyskuuta. 

Kysymykseen siitä, onko Torisevalla aikeita laatia enempää Ankka-käsikirjoituksia, mies vastaa jättäen ovea auki. ”Ei minulla enää suurempia poltteita ole ankkatarinoiden tekemiseen, mutta jos hyvä tarina tulisi mieleeni ja tuotantorattaat olisivat yhtään nopeutuneet noista päivistä, niin ehkäpä...”, hän toteaa.