Ankkalinnan Pamauksen päätoimittaja ja Ankisti Timo Ronkainen muisti Markkua myös:
Harmikseni ehdin tavata Markun vain muutamaan otteeseen ja ainoastaan yhden kerran juttelimme hieman pidempään. Kyllä Markulta juttua irtosi, jos puhuttiin Disneystä tai Barksista. Hänellä tuntui olevan ihmeellinen muisti, ihan pienemmätkin yksityiskohdat tuntuivat pysyvän muistissa. Eipä sitä muuten Tuplassa tai Kuitissa olisi pärjännytkään.
Markun kokoama Barks -bibliografia, joka julkaistiin Sarjainfossa 1979, oli aikanaan täydellisin listaus ankkamaestron töistä koko maailmassa. Aku Ankan Oma nurkka -palsta, joka alkoi 1978 ja esitteli vaivihkaa joitakin Disney-piirtäjiä aikana, jolloin tekijöiden nimiä ei olisi saanut julkaista, varmasti innoitti meikäläistäkin aikoinaan. Tuskinpa olisin näin kova Barks -fani ilman Markun jakamaa tietoutta. Barksia Kivekäs jaksoi tuoda esille. Kun Aku Ankan parhaat -albumisarja aloitti ilmestymisensä kaikissa pohjoismaissa, Saksassa ja Hollannissa, oli Suomi Hollannin ohella ainoa jonka painoksessa Barks esiteltiin, tanskalaiskustantamo Gutenberghusin/Egmontin silloisen käytännön vastaisesti. Tanskasta tuli kuulemma ukaasiakin, kun Barksin nimi julkaistiin Ankassa erään sarjakuvan (Aku postinkantajana vuonna 1972) yhteydessä. Markun ansiota oli myös Tanskan toimituksessa liian pelottavaksi katsotun Barks-klassikon Koralliluolan kummituksen julkaiseminen suomeksi vuonna 1972 (Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa se nähtiin vasta vuonna 1980). Hänen ansiotaan on myös toisen Barks-sarjan, Roope-seikkailun Takaisin Klondikeen julkaiseminen lähes kokonaisena ensi kertaa maailmassa Aku Ankka -lehdessä. Sitähän amerikkalaistoimittajat sensuroivat 1950-luvulla kovalla kädellä ja Markut Saarinen et Kivekäs metsästivät puuttuvia sivuja ympäri maailmaa.
Kivekäs oli mukana myös käynnistämässä Suomen Sarjakuvaseuraa 1970-luvun alussa. Vaikuttaja jos kuka!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti