Sivut

maanantai 9. toukokuuta 2016

Arvostelu: Aku Ankan taskukirja 438



Huhtikuussa ilmestynyt Polttopiste on 400-sivuinen jo tutuksi käyneeseen tapaan. Sisällysluettelosta löytyy kattava listaus ankantekijöinä arvostettuja nimiä. Kuukauden kierros sarjakuvia lähtee käyntiin niin ikään arvostetun tarinasarjan uudella osalla. Tosin PAM- eli Päihitämme Avaruuden Muukalaiset -sarjojen arvostus lienee kärsinyt tämän vuosikymmenen puolella inflaation. Sarjan ollessa 2000-kymmenen alussa vielä tuore tuntuivat sen kaikki tarinat iskevän suoraan tajuntaan. Tämä uutuudenhohdon ja tuoreudentunnun katoaminen on tarinasarjojen pitkän jatkumisen riski. 

PAM on ikääntynyt eikä ole kyennyt samaan tahtiin päivittämään itseään niin, että hohto olisi säilynyt. Yleensä käsikirjoittajan paikalla olevan Lars Jensenin korvaantuminen Byron Ericksonilla ei tuo ratkaisua pöytään. Pienen Arkeologisen Munauksen otsikko houkuttelee kutsumaan tarinaa nimensä veroiseksi. Piirrostyöstä vastaa totutusti Flemming Andersen, jonka viiva ei ole enää niin entisaikain venyvää. 

Ensimmäinen erityistä pitkän uran tuomaa kunnioitusta huokuva nimi sisällysluettelossa on Rodolfo Cimino. Neljä vuotta sitten edesmenneeltä käsikirjoittajamestarilta on mukana kaksikin sarjaa. Maurizio Amendolan piirtämä Mikki-juttu Kohtalokas valtaistuintango on melko keskinkertainen tekele, mutta Guido Scalan piirroksilla ryyditetty Kassankellot yltää lähemmäs pankin räjäyttämisessä. Roopen aarteenmetsästyksen ja finanssien perässä poukkoileva sarja on käänteiltään klassista Ciminoa erinomaisesti toteutettuna. 
Toisen Ciminon sarjoista piirtänyt Maurizio Amendola on vastuullinen myös Etsivien ja vihivelhojen sekä Golftaiturin kuvituksista. Jälkimmäinen on Augusto Macchetton kirjoittama lyhyt Hannu-juttu, josta ei riemu ehdi repeämään, mutta ensiksi mainitulla Bruno Sardan käsikirjoittamalla sarjalla voisi lähtöasetelmien puolesta olla ässä hihassaan. Rankku Kanuuna on hauska hahmo ja tämän kohtaaminen Milla Magian kanssa vaikuttaa lupaavalta ennen jutun lukemista. Muistinmenetyksellä varustettu juoni ei ollut välttämättä se paras ratkaisu. 

Hyviä, lupaavia hahmoja kohdataan myös Sergio Cabellan Radio Lemmen rakkauspulmissa. Odotettavissa on Roopen, Riitan ja Kuunon bisnestaisto, mutta se ei ehdi alkaakaan, kun Cabella jo viheltää pelin tyystin poikki. Suoritus sinänsä, että tällaiselta lähtöviivalta itsensä saa suorittua vaihtopenkin puolelle. Corrado Mastantuonon ja Andrea Frecceron Palle Pulppu -juttu Velipojan hairahdus kärsii hieman samoista oireista, mutta ei yhtä mittavissa määrin. 

Hessu aavikkopoliisina on siitä erikoinen tarina, että siinä piirtäjälegenda Massimo De Vita on tarttunut myös käsikirjoittajan kynään. Kerta ei ole suinkaan ensimmäinen, mutta harvinainen kylläkin. De Vita läpäisee testin puhtain paperein. Tarina sisältää pitkälti melko perinteistä huumoria, joka tuo mieleen vanhat lyhytanimaatiot. Perinteisen huumorin ystäville on myös Carlo Chendin ja Romano Scarpan mainio pikku juttu Päivälliset pohatan tapaan

Maestro Enrico Faccinilta nähdään tälle tyypillinen yksisivuinen Tuuripeliä, mutta siihen ei tämän osuus jää. Helmikuun Taskarissa Faccini toimi toisen maestron, Castyn, käsikirjoituksen piirtäjänä ja yhteistyö kantoi hedelmää. Tohtori Tiktakissa herrat ovat jälleen lyöneet taiteelliset päänsä yhteen ja toimivat molemmat sarjan käsikirjoittajina Castyn tällä kertaa piirtäessä. Nyt tulos on jopa edelliskertaa parempi, vaikka silloinkin sieti jo aplodeerata. Tarina on helppo julistaa Taskarin parhaaksi ja samalla parhaaksi sarjaksi, mitä Castylta on vähään aikaan nähty. Monet kerrat on tullut kaipailtua sitä otetta, joka Castyn varhaisissa tarinoissa oli. Nyt ei kaipailla, sillä tässä sitä on!

Vielä on Taskarissa pari sellaista juttua, jotka mainioudellaan ansaitsevat maininnan. Ne ovat Carlo Panaron ja Andrea Frecceron Hansu-sarja Herkkusuiden perintötaisto ja Augusto Macchetton ja niin ikään Andrea Frecceron Pelle-juttu Yllättävän onnistunut loma. Näiden myötä voidaan kokonaisvaltaisesti Polttopisteen todeta olevan päivänpaisteen kaltainen hieno hengennostattaja. Hyviä sarjoja oli paljon, mutta erityisesti mieltä lämmittää Castyn nimen alla tapahtunut suuri onnistuminen. Sieltä suunnalta on odotettavissa isoja asioita jatkossakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti