Ankkatietäjä 2011 - voittajan mietteet

Musta hevonen takana, Jaakko Hosio edessä (kiitos Lurkerille kuvasta!)

Kirjamessut on takanapäin ja Don Rosakin on jo lähtenyt kohti uusia seikkailuja. Onkin hyvä aika hieman kerrata viikonlopun tapahtumia.

Don Rosan vierailuhan ei suinkaan ollut ainoa messutapahtuma, joka sai kaikki ankistit liikkelle. Lauantai-aamupäivän ehdoton kohokohta oli nimittäin huikea tietokilpailu, jossa voittaja kruunattiin viralliseksi Ankkatietäjäksi 2011. Vastaavanlaisia titteleitä on jaettu toistaiseksi vain kerran aiemmin, tämä tapahtui Aku Ankka-lehden 50-vuotis juhlavuotena kymmenen vuotta sitten. Silloin voittajaksi selviytyi Tero Kyhyräinen (jonka pienimuotoisen haastattelun voit muuten lukea täältä).

Kilpailun kakkonen poistuu estraadilta kolmipyörällään - ja tietenkin ajaen ilman päätä!

Kilpailun alkukarsinnat käytiin kolmessa osassa Akuankka.fi:n puolella, joista Kirjamessujen suureen finaaliin selvisi viisi huipputietäjää: Toni Joukanen (36), Antti Suni (34), Anne Herranen (25), Jaakko Hosio (29) sekä Taneli Pyysalo (41). Koitoksen ainoa naisedustaja, Anne Herranen, joutui kuitenkin jättäytymään pois finaalista, joten yleisöstä valittiin hänelle korvaava edustaja. Sattumalta tämä Musta hevonen-nimellä kulkenut kilpailija oli järjestää todellisen jymypaukun osoittaen jo heti alkukierroksilla vahvaa osaamista. Vauhti ei kuitenkaan aivan riittänyt loppuun asti ja Musta hevonen saikin tyytyä toiseen sijaan. Voiton nappasi tällä kertaa Jaakko Hosio, jonka vastaukset visaisimpiinkin pähkinöihin tuli kuin apteekin hyllyltä! Viimeiseen kysymykseen, Rahat vai kolmipyörä?, Hosiokin kuitenkin vastasi väärin: pieni sangollinen riihikuivaa käteistä oli houkuttelevampi vaihtoehto, joten kakkoseksi yltänyt Musta hevonen joutui ajamaan kolmipyörällään kohti Don Rosan haastattelutilaisuutta.

Loppuun on hyvä tietenkin udella hieman uuden Ankkatietäjän mietteitä:

Onneksi olkoon voiton johdosta! Kuinka kauan olet ollut Aku Ankan lukija?

Siitä asti kun opin lukemaan, eli noin neljännesvuosisadan.

Millä tavoin valmistauduit finaaliin?

Suurimman osan valmistautumistyöstä tein lukemalla Aku Ankkaa aikuisiälle asti todella aktiivisesti ja senkin jälkeen epäilemättä keskimääräistä ankkalukijaa intohimoisemmin. Finaalipaikan varmistuttua selasin muistin virkistämiseksi Barksin kootut ja Rosan kovakantiset läpi.

Tämähän oli jo toinen kerta, kun maassamme käydään tämän mittaluokan kamppailu ankkatietämyksestä. Osallistuitko jo vuoden 2001 kilpailuun ja miten siinä pärjäsit?

Osallistuin tuolloinkin, mutta jäin harmittavasti finaalin ulkopuolelle vastattuani yhteen karsintakysymykseen väärin. Itse finaalitapahtumaa Kemin sarjakuvafestivaaleilla seurasin paikan päällä, ja silloin jäi mielikuva, että ankkatietous olisi riittänyt voittaja Tero Kyhyräisen haastamiseen.

Kun osallistuit ensimmäiselle kierrokselle, uskoitko pääseväsi finaaliin ja lopulta voittoon asti?

En suoraan sanottuna ajatellut silloin vielä noin pitkälle. Oli selvää, että kisaan osallistuu valtava määrä osaavia Aku Ankka -tietäjiä, joten en uskaltanut odottaa aluksi liikaa. Toivoin toki menestystä.

Oliko joko alkukarsinnoissa tai itse finaalissa jokin sellainen kysymys, joka tuotti erityisesti päänvaivaa?

Alkukarsinnassa oli muutama todella kinkkinen kysymys, kuten "Mikä Brutopian teollisuudenhaara on saanut oman moniosaisen teossarjansa". Finaalissa yhtenä vaikeimmista kysymyksistä mieleen jäi kysymys intiaanipäällikkö Hippa-Heikin elinkeinosta. Hahmo mainittiin Barks-klassikossa Aku Ankka ja junaryöväri Partasuti, mutta häntä ei tarinassa koskaan nähty.

Mitä mieltä olit yleisesti finaalikysymysten vaikeustasosta?

Finaalin ensimmäisillä kierroksilla oli muutamia liian helppoja kysymyksiä, jotka kaikki finalistit, ja suuri osa yleisöstäkin, varmasti tiesivät. Tämä johti siihen, että vastausvuoron tuoneen viittauskäden heilautuksen nopeudella oli minun makuuni hieman liian suuri rooli alkukierroksilla. Toisaalta vaikeitakin kysymyksiäkin oli joukossa, ja jyvät kyllä erottuivat akanoista. Finaalin viimeisessä vaiheessa kysymykset olivat kaikin puolin erinomaisia.

Tietokilpailun kysymykset koskivat "vain" Aku Ankka-lehteä, mutta olisivatko myös esimerkiksi Aku Ankan taskukirjoja koskevat kysymykset luonnistuneet vaivatta?

Olen lukenut lapsuudessa taskukirjat 1-200 moneen kertaan ja uudempiakin satunnaisesti, joten en olisi pannut pahakseni, vaikka taskukirjat olisivat kuuluneet visailun piiriin.

Tuhansia ja tuhansia Ankka-tarinoita lukeneena osaat varmasti helposti nimetä suosikkisarjasi. Entä löytyykö suosikkipiirtäjiä tai -käsikirjoittajia?

Barks on ylivoimainen ykkönen sekä piirtäjänä että käsikirjoittajana. Suosikkitarinoita on monia: Pitkistä tarinoista esimerkiksi Koralliluolan kummitus, Vanhan Linnan salaisuus ja Kulmikkaat munat ovat lähellä sydäntä. Kymmensivuisista mainittakoon Kruuna ja klaava ja tietenkin tarina Tietokilpailu - molempien yhteiskuntakritiikin säilä on kestänyt aikaa erinomaisesti.

Don Rosa on myös loistava ideanikkari ja Barks-faktojen kunnioittaminen ja jalostaminen muissakin kuin Elämä ja teot -sarjan tarinoissa on arvostettavaa. Gottfredsonin klassisia Mikki-tarinoista olen oppinut pitämään toden teolla vasta ihan viime aikoina. Muista piirtäjistä tykkään muun muassa Scarpasta, Brancasta, Murrysta ja Vicarista, näistä Scarpa on myös erinomainen käsikirjoittaja.

Kaltaisellasi ankkatietäjällä tulee olla valtava kokoelma Akuja. Kattaako kokoelmasi kaikki Ankat vuosien varrelta? Onko kokoelmassasi jokin todellinen helmien helmi?

Omistan Aku Ankka -lehdet 70-luvun puolivälistä eteenpäin ja näköispainokset 60-luvun loppuun saakka. 70-luvun alkupuolen lehdistä puuttuu suurin osa. Rajalliset säilytystilat ja budjetti rajoittavat valitettavasti keräilyä. Taskukirjojen keräilyn lopetin numeroon 240, jota aiemmat numerot kokoelmasta löytyy. Omistan lisäksi suurimman osan Barksia ja Rosaa sisältävät Suomeksi ilmestyneet kovakantiset kirjat, kaikki Parhaat sarjat -albumit ja Ankantekijät sekä ison määrän muitakin opuksia. Jonkin verran olen hankkinut myös Barksia, Rosaa ja viimeisimpänä Gottfredsonia alkuperäiskielellä.

Selkeästi arvokkaimmat keräilyhankinnat ovat olleet Barksin kootut ja kaksi Barks-litografiaa. Mitään huippuharvinaisuuksia en omista.

Ja loppuun pakollinen trivia-kysymys: Kuinka monta sangollista vettä virtaa joka päivä Ankkalinnan kanavan halki?

Noin 972 kvintiljoonaa. Kvintiljoona on sen verran iso luku, että kvadriljoonat, triljoonat ja sen sellaiset voidaan unohtaa. Itse asiassa opettelin oikean vastauksen Ankkatietäjä-visan finaalia varten, mutta sitä ei sentään kysytty.

Loppuun haluisin vielä kiittää hienosta blogista! Jatkakaa fanikulttuurin ylläpitämistä!

Ankkalinnake kiittää Jaakko Hosiota haastattelusta! Ja fanikulttuurin ylläpitäminen jatkuu!