Sivut

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Ultrasankarit saapuvat!

Mainio kirjoittaja, Ville T., on pistänyt jälleen parastaan. Tällä kertaa käsittellyyn joutuvat supersankarit:

Ultrasankarit saapuvat!!!


Kauppojen hyllyihin on viikolla 22 ilmestynyt järjestykseltään kahdeskymmeneskolmas teemataskari. Kirja sisältää Italian Topolinossa keväällä 2008 julkaistun "Ultraheroes" jatkosarjan kokonaisuudessaan. Ilmestyessään alkuperämaassaan, tarina sai jo silloin osakseen huomiota ja nyt odotettu sankaritarina saadaan viimein Suomeen. Kirjan päätarinasta erikoisen tekee jo pelkästään se, että siinä tuodaan yhteen suuri osa Disneyn supersankareista ja marssitetaanpa mukaan muutama jopa kokonaan ennen näkemätönkin hahmo.

Ultrasankarit tarina alkaa lyhyellä 8-sivuisella alkunäytöksellä, jossa Velmu Viurusilmän johtama, "Paha seiskaksi" itsenään tituleeraava konnajoukkio telesiirtää Roope Ankan rahasäiliön kaukaisille Pongasaarille varastaakseen tältä Ultrakapselin, jota tarvitaan Ultrakoneen rakentamiseen. Kapseleita on yhteensä kuusi ja ne on piilotettu ympäri Calisotan aluetta. Paha Seiska aikoo löytää kaikki ultrakapselit ja koota maailman hirmuisimmaksi tuhoaseeksi kutsuttavan Ultrakoneen. Jotta Ultrakone ei joutuisi vääriin käsiin, kokoaa Eka Vekara yhteen Taikaviitan, Superhessun, Viitattaren ja Lepakkoankan sekä tekee Hannu Hanhesta ja Hansu Hanhesta sankarit joukon jatkoksi.

Akun, Hessun ja Iineksen alter-egot ovat olleet täällä Suomessakin jo ennestään tuttuja, mutta Touhon salainen sankariminä Lepakkoankka tekee meikäläisittäin ensiesiintymisensä tässä teemataskarissa. Lepakkoankan ensiesiintyminen tapahtui miltei 40 vuotta sitten tarinassa "Quem É O Morcego Vermelho?" ja syy hahmon vähäiseen näkymiseen Suomessa (ja muissa Pohjoismaissa) saattaa hyvinkin olla suora syrjintä. Ehkä toimituksissa on ajateltu, ettei Ankkalinna tarvitse useita supersankareita ja koska meillä jo kolme sellaista on, niin on turha ottaa mukaan enää neljättä. Syy voi myös olla hahmon brasilialainen alkuperä. Hahmonhan loivat Ivan Saidenberg ja Carlos Edgard Herrero, jotka ovat tuttuja nimiä brasilialaisten ankkatarinoiden takaa. Näitä ns. "brassitarinoitahan" ei meillä Suomessa olla juuri nähty. 1980-1990-lukujen taitteessa tosin meilläkin nähtiin aimo liuta brassituotantoa, muttei joukkoon mahtunut ainuttakaan Lepakkoankka-tarinaa.

Lepakkoankan lisäksi tarina marssittaa näyttämölle myös täysin uusia hahmoja. Hansu ottaa ensiaskeleensa ”suurena” Rautahansuna ja Hannu Hanhi pääsee koettelmaan onnenkultapojan lahjojaan maailmanpelastamisessa itsevarmana Neliapilana. Myös konnakavalkadiin liittynyt Kroisos Pennonen saa maistiasia salaisesta identiteetistä, jokseenkin mielenkiintoisena superkonnana, Rahoittajana. Ainoa uusi hahmo, jota ei muokata jo ennestään tutuista Ankkalinnalaisista, on Eka Vekaran apulaiseksi esittäytyvä, myöskin tulevaisuudesta saapuva Lita. Litalla ja ultrakoneella on jokin merkittävästi juoneen liittyvä yhteys, mikä selviää kutkuttavasti vasta tarinan loppupuolella. Jottei sarjakuva menisi pelkäksi supersankaritteluksi, on vauhtia hieman tasoittamassa tutut Ankkalinnalaiset Mikkiä, Roopea ja karhukoplaa myöten.

Tarinan yllättävistä juonenkäänteistä vastaavat Alessandro Ferrari, Giorgio Salati ja Riccardo Secchi. Tunnelmallisesta kuvituksesta ovat taas huolehtineet Antonello Dalena, Emilio Urbano, Ettore Gula, Manuela Razzi, Roberta Migheli ja Stefano Turconi.

Nimitarinan lisäksi toimitus on koonnut kirjaan mukaan neljä muutakin tarinaa jotka eivät sisälly Ultrasankarit-tarinakokonaisuuteen tai universumiin ollenkaan. Tarinat esittävät Ultrasakarit-tarinassa nähtyjä hahmoja ns. alkuperäisissä trikoissaan. Voisi siis sanoa, että tarinat kertovat Ultrasankareiden arjesta ennen ultrasankareita. Mukana on taskarista 56 tarina ”Pyssyllä ei rahaa saa” jossa Iines ryhtyy Viitattareksi kyllästyttyään Akuun ja Roopeen, joiden mielestä naisista ei ole vastuunkantajiksi. Sarja julkaistaan alkuperäiselle nimelle uskollisemmalla, uudella nimellä ”Ariadnen lanka”.

Myös Lepakkoankka saa oman tarinansa, tai ainakin osansa Viitatar-kertomuksen jälkeen nähtävässä Taikaviitta-tarinassa ”Paha painajainen”. Vähän kömpelö tarina näyttää Lepakkoankan(ja Taikaviitan) lähinnä pelkkänä koheltelijana ja näin ollen antaa melko turhan kuvan koko hahmosta. Silti uudessa hahmossa on jonkinlaista viehätysvoimaa, mikä saattaa johtua juuri Lepakkoankan alkuperästä, Suomessa niin tuntemattomaksi jääneestä Disneyn brasilialais-tuotannosta.

Alkujaan Pelle Pelottoman vastustajaksi kehitellystä Velmu Viurusilmästä on Italiassa tullut Superhessun vakiovihollinen. Tähän kirjaan on valittu tarina, jossa Velmun ja Superhessun välinen suhde valottuu lukijalle ennen näkemättömällä tavalla.

Neljänneksi lisätarinaksi on valittu materiaalia vuoden 1992 Roope-sedästä, jossa Spektro teki Suomen ensi esiintymisensä. Tarina valottaa vastaavasti Taikaviitan ja Spektron välisiä kärhämiä ja näyttää hahmon jossain määrin jopa erilaisempana kuin Ultrasankarit-kokonaisuudessa.

Kattavan supersankareita käsittelevän esipuheen kirjaan on kirjoittanut Jouko Ruokosenmäki, joka on tuttu Hämähäkkimies- ja Ryhmä-X-lehtien toimittamisesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti